03.12.2020
Myös arvosijoittajien on tänä vuonna pitänyt laittaa koronapandemian vuoksi vatsahapot testiin ja kysyä itseltään, millainen sijoittaja on ja mikä on sijoitushorisontti. Ennen koronaa näytti jo siltä, että vuodesta 2020 tulisi erittäin hyvä - investoinnit olivat lähtemässä laajemmin liikkeelle ja taloudellinen toimeliaisuus oli nousussa.
Koronapandemian jälkeen piti arvioida, onko salkussa halpoja yhtiöitä, jotka suoraan kärsivät tästä tilanteesta niin paljon, että niissä olevat rahat kannattaa käyttää jossain muualla. Esimerkiksi keväällä ostimme Nohon ja Finnairin tilalle mm. Bittiumia, Ahlstrom-Munksjöta ja Altiaa, joilla on joko suhteellisen defensiivinen liiketoiminta suhteessa koronaan tai jotka jopa osin hyötyvät koronasta. Noudatimme näissäkin sijoituksissa arvosijoittajan periaatteita eli katsoimme arvostusta, emmekä halunneet maksaa kovaa hintaa tulevaisuuden odotuksista.
Koronapandemia yllätyksineen on osoittanut, että osakesijoittajan on pakko hyväksyä markkinoilla tapahtuvat yllättävätkin riskit ja rakentaa sijoitusstrategiansa sen mukaisesti. Systemaattinen tapa toimia antaa salkunhoitajalle selkänojaa ja sielunrauhaa yllättävissäkin markkinatilanteissa. Tärkeää on, että riskit ovat hallinnassa, sijoitushorisontti on mietitty etukäteen ja että ylipäätään on sijoitusstrategia. Silloin voi reagoida muutoksiin mahdollisimman rationaalisesti ja mahdollisimman vähän pelkästään tunteella. Näin toimimme myös koronan keskellä.
Osakemarkkinoilla on jo pitkään jatkunut trendi, jossa sijoittajat ovat maksaneet vähän tulosta heiluttavista yhtiöistä lähes mitä tahansa.
Yksi käytännön muutos on, että yhtiötapaamiset ja ajatustenvaihto yhteistyökumppaneiden kanssa on siirtynyt kokonaisuudessaan Teamsiin ja vastaaviin formaatteihin. Monin paikoin pääsy yhtiöiden juttusille on jopa parantunut, koska niin yhtiöt kuin yhteistyökumppanitkin järjestävät sijoittajapuheluita erittäin aktiivisesti.
Osakemarkkinoilla on jo pitkään jatkunut trendi, jossa sijoittajat ovat maksaneet vähän tulosta heiluttavista yhtiöistä lähes mitä tahansa. Tänäkin vuonna ns. laatuyhtiöt ovat nousseet yhä korkeampiin arvostuksiin. Negatiivisten korkojen maailmassa rakenteellisesta ja orgaanisesta kasvusta ollaan valmiita maksamaan todella kovia arvostuksia. Samaan aikaan sijoittajat ovat hylkineet joukolla suhdanneherkkiä, hitaan kasvun yhtiöitä, joiden arvostus on laskenut tänä vuonna vielä enemmän verrattuna paljon kallistuneisiin kasvuosakkeisiin. Pitkällä aikavälillä markkinoilla on taipumus (ainakin historiassa) keskiarvoistua ja nyt, kun suuri osa sijoittajista on hylännyt arvo-osakkeet, juuri sieltä on mahdollisuus löytää helmiä halvalla.
Ei ole sattumaa, että esimerkiksi tänä syksynä tehdyt isot yritysjärjestelyt tehdään juuri arvo-osakkeilla. Ahlström-Munksjön ostotarjous, Altia-Arcus -fuusio ja Cargotec-Konecranes -fuusio ovat kaikki arvo-osakekentästä. Näille yhtiöille on haettu todellista arvoa yritysjärjestelyiden kautta, kun pörssi ei ole omistajien mielestä sitä yhtiöille antanut. Mikäli sijoittajien kiinnostus alhaisten korkojen maailmassa keskittyy vain kasvuosakkeisiin, jää arvoyhtiöille arvonluonnin mahdollisuudeksi yritysjärjestelyt, koska näitä yhtiöitä saa nyt halvalla pörssistä.
Ei ole sattumaa, että esimerkiksi tänä syksynä tehdyt isot yritysjärjestelyt tehdään juuri arvo-osakkeilla.
Usein osakemarkkinoita katsotaan kokonaisuutena ja keskustellaan siitä, ollaanko osakemarkkinoilla ollenkaan mukana vai ei. Silloin jää huomaamatta, että tällä hetkellä pörssissä on todellakin arvostukseltaan kahden kerroksen väkeä. Kasvuyhtiöt arvostetaan todella korkealle tulevan kasvun osalta ja samalla niiden painoarvo on noussut merkittävästi eri indekseissä, mikä itsessään on vielä entisestään ruokkinut kasvuyhtiöiden arvostusta.
Pörssissä on kuitenkin koko joukko ihan hyviä yhtiöitä, joiden pääoman tuotto on kohtuullinen, mutta sijoittajia pelottaa tuloksen aikaisempi heilunta tai heikohkot kasvunäkymät. Se todella näkyy näiden yhtiöiden osakkeiden hinnassa. Minusta hidas kasvu tai epävarmat näkymät heijastuvat arvoyhtiöiden kursseihin tällä hetkellä jopa liiallisena pessimistisyytenä.
Osakemarkkinoiden sisällä voi nyt muodostaa hyvinkin erilaisia salkkuja riippumatta siitä, mikä koko markkinan arvostustaso on. Taaleri Arvo Markka-rahasto on koko historiansa ajan sijoittanut niihin halvempiin yhtiöihin. Mikäli pörssin yleinen huuma ja arvostustasot pelottavat, on siis olemassa myös vaihtoehto. Taaleri Arvo Markka-rahasto ainakin jatkaa halpojen arvo-osakkeiden metsästämistä – muodeista riippumatta.