26.11.2020

Joni Siltanen

Joni Siltanen

Manager, Strukturoidut Sijoitukset
Sijoitustoiminta - Markets
Helsinki
+358 400 497 138

Vuosi 2020 on tarjonnut poikkeuksellisen paljon mahdollisuuksia uskaliaille sijoittajille, sillä useimmat sijoitusluokat ovat jo palautuneet kevään aikana nähdyistä pohjista. Matalimmilla oksilla roikkuvat hedelmät onkin jo poimittu, mutta vielä löytyy markkinamahdollisuuksia niille, jotka niitä etsivät. Yksi näistä on osingot. Nyt ei puhuta varsinaisesti osinko-osakkeista, vaan osingoista erillisenä sijoitusinstrumenttina, johon on myös mahdollista sijoittaa. 

Osakeanalyytikoiden osinkoennusteet perustuvat tyypillisesti yritysanalyysiin sekä yrityksen ilmoittamaan osingonmaksupolitiikkaan. Historiallisesti tarkasteltuna nämä ennusteet ovat olleet keskimäärin toteutuneita osinkoja hiukan optimistisempia ja reagoivat äkillisissä markkinaliikkeissä, kuten kriiseissä, uuteen informaatioon luonnollisesti pienellä viiveellä.

Osinko-odotuksista on saatavilla myös markkinaehtoista tietoa. Markkinoilla käydään kauppaa listatuilla osinkofutuureilla sekä yksittäisille osakkeille että yleisille osakeindekseille. Ne kertovat, mihin hintaan osinko-odotuksilla on käyty kauppaa, ja se puolestaan kertoo markkinoiden hinnoittelemista osinko-odotuksista tuleville vuosille. 

Osinko-odotuksista on saatavilla myös markkinaehtoista tietoa.

Suurin osa kaupankäyntivolyymista tulee pankeilta ja hedge fundeilta, mutta myös muilla sijoittajilla on pääsy tähän markkinaan. Yksinkertaistettuna: sijoittamalla osinkoihin sijoittaja ottaa näkemyksen, että tulevaisuudessa maksettavat osingot ovat suurempia kuin markkinoiden hinnoittelema osinko-odotus. Markkinoiden hinnoittelemat osinko-odotukset reagoivat kriiseihin välittömästi ja usein jopa liioitellusti, samoin kuin osakemarkkinoilla suurina laskupäivinä osakkeiden lasku on tyypillisesti liioiteltua.

Siinä missä analyytikkoennusteet ovat yleensä optimistisia, joskin hyvin lähellä toteutuvaa osinkoa, markkinoiden hinnoittelemat osinko-odotukset ovat puolestaan systemaattisesti olleet toteutuvia osinkoja matalammilla tasoilla jo usean vuoden ajan. Markkinoiden osinko-odotukset ovat siis diskontolla, minkä uskotaan johtuvan osinkojen rakenteellisesta ylitarjonnasta. Koronapandemian puhkeamista edeltävän viiden vuoden aikana euroalueen osakemarkkinoita kuvaavan Euro Stoxx 50 -indeksin osinko-odotukset ovat keskimäärin olleet noin 5 % matalampia pitkän aikavälin osinkotuottoon nähden. 

Mistään poikkeuksellisesta ilmiöstä ei sinänsä siis ole kyse. Huomioni onkin kiinnittynyt tämän hetken poikkeuksellisiin mittasuhteisiin: 5 %:n sijaan markkinat hinnoittelevat tällä hetkellä saman indeksin osinko-odotuksille yli 50 % diskonttoa vuodelle 2021 ja lähes 40 % diskonttoa jopa viiden vuoden päähän tulevaisuuteen, samalla kun analyytikkoennusteet ennustavat osingonmaksujen palautuvan pitkän aikavälin tasoille keskimäärin jo vuoteen 2022 mennessä. Sama tilanne näkyy myös Yhdysvalloissa, joskin pienemmässä mittakaavassa.

Osakkeisiin verrattuna osinkojen voidaan ajatella olevan puhtaampi yrityksen taloudellisen tilanteen mittari, riippuuhan maksettavan osingon määrä pääasiassa yrityksen tuloksesta ja sen kehityksestä (poikkeuksena tietenkin kasvuyhtiöt, jotka kanavoivat rahavirrat kasvuun voiton jakamisen sijasta). Osingonmaksujen hetkellistä leikkaamista voidaankin siis pitää lähes varmana ainakin tämän vuoden osalta ja sijoittajan harkittavaksi jääkin, onko markkinoiden hinnoittelu suhteutettu oikein vai onko osinko-odotukset lyöty markkinoilla liian alhaisiksi.

Osakkeisiin verrattuna osinkojen voidaan ajatella olevan puhtaampi yrityksen taloudellisen tilanteen mittari

Tässä blogikirjoituksessa on käsitelty monelle sijoittajalle vierasta sijoitusinstrumenttia, joten luonnollinen kysymys onkin, että miten tämä koskettaa perinteistä osakesijoittajaa. 

Erityisesti osinko-osakkeissa käytettävä osinkojen diskonttausmalli (dividend discount model) on laajasti akateemisissa piireissä käsitelty osakkeen hinnoittelumalli, jonka mukaan osakkeen nykyhinta on tulevaisuuden osinkovirtojen nykyarvo. Eli mitä suuremmat osinko-odotukset, sitä suurempi on osakkeen nykyarvo. Pelkästään tämän mallin pohjalta en suosittele sijoituspäätöksiä tekemään, mutta on hyvä pohtia, mitä perinteisten osinko-osakkeiden hinnoille voi odottaa tapahtuvan osinko-odotusten normalisoituessa lähemmäs pitkän aikavälin keskiarvoa.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Voiko pankeilla tehdä tuottoa?
Seuraava
Halpoja osakkeitakin vielä on – arvo-osakkeissa!