03.05.2021

Viime kuukausina olemme eläneet suurten prosenttilukujen aikaa. Tuotot ovat siellä täällä nousseet riskinoton mukaan kymmeniä tai satoja prosentteja koronan pohjista. Yritysten tuloksia tarkastellessa edes +100 % ei ole mikään tavaton tuloskasvu. Olemme nähneet lähes 100 %:n kasvua myös pienempien teknologiayhtiöiden ja esimerkiksi Harviankin liikevaihdossa. 

Tuloskausi on siis ollut äärimmäisen hyvä. Yhdysvalloissa puolet S&P 500 -indeksin yhtiöistä on raportoinut ensimmäisen kvartaalin tuloksensa. Niistä 86 % on ylittänyt tulosodotukset, kasvua absoluuttisesti vuoden takaiseen verrattuna on ollut 57 %. Myös liikevaihdot ovat n. 11 %:n kasvussa. 

Suurten teknologiayhtiöiden äärimmäisen vahvat tulokset ovat myös olleet positiivinen yllätys. Perinteiset FAANGIT (Facebook, Apple, Amazon, Netflix, Google) raportoivat liikevaihdon kasvuja 40 %:n molemmin puolin. Näin suurille yhtiöille se on melko vakuuttavaa varsinkin, kun korona ei juuri vaikuttanut negatiivisesti yhtiöihin vertailukaudella. Näillä tuloksilla luulisi, että markkinat olisivat aivan liekeissä tykittämässä kohti uusia huippuja. Tuloksiin on kuitenkin toistaiseksi reagoitu melko vaatimattomasti, vaikka osa markkinoista onkin uusissa huipuissa.

Mistä vaisu reaktio? Tulokset parantuvat, koska koronan talousvaikutukset ovat hiljalleen poistumassa. Markkina osasi ennakoida tämän melko hyvin - samoin analyytikot, vaikka heidän odotuksensa eivät ole olleet yhtä optimistisia kuin markkinan. Analyytikoille tulokset ovat siis olleet positiivinen yllätys, markkinoille taas keskimäärin pikemminkin pettymys. Aikaisemmin tänä vuonna ihmeteltiin sitä, että osakkeet nousivat, vaikka tulokset olivat karmeita – nyt puolestaan kummastellaan sitä, etteivät osakkeet liiku mihinkään, vaikka tulokset ovat aivan loistavia. Näin se usein vaan menee, ja ilmiölle on englanniksi oikein termikin, climbing the wall of worry.

Mitäs nyt sitten? Kaikki optimismi näyttää jo olevan hinnoissa ja talouden kasvuvauhti tulee hidastumaan vuoden edetessä. Se on totta, että optimismi on korkealla ja osakkeisiin on valunut paljon rahaa viime aikoina. Sijoitusmarkkinoilla monet pelkäävät jo hyökkäävää inflaatiota ja sitä kautta myös kiristyviä ohjauskorkoja. Nähtäväksi jää, joutuvatko keskuspankit syömään sanansa ja kiristämään rahapolitiikkaa nykyistä ohjeistustaan aikaisemmin.

Itse uskon kengurumaiseen härkämarkkinaan. Berenger-investointipankin lanseeraamalla termillä tarkoitetaan sitä, että kyyti tulee kyllä olemaan pomppuinen, mutta sijoittajien ei kannata hypätä pompuissa  pois osakemarkkinalta, sillä trendi on kuitenkin ylöspäin. Perustelut voi mielestäni kasata muutamaan pääpointtiin:

  1.  Osakkeet voivat nousta tuloskasvun myötä ja arvostukset voivat samalla laskea,
  2. tuloskasvu perustuu vahvasti kulutusvoiman ja yritysten investointien yhdistelmään, joka näyttää melko hyvältä, 
  3. elvytys jatkuu ja keskuspankit ovat varovaisia korkojen noston kanssa. 

Ei siis toistaiseksi ole uskottavaa tarinaa siitä, miksi talous vaipuisi taantumaan yhtäkkiä. Keskuspankkien ei myöskään uskota pilaavan juhlia, ainakaan vielä. 

Markkinoilla on jonkun verran epäilyksiä siitä, kuinka hyvässä vireessä ja kuinka pitkään talous voi parantua. Osakemarkkinoiden pidempi kehitys nojaa kasvuun, myös teemamielessä. Syklisten osakkeiden ja arvoteeman menestys on hyvin vahvasti kiinni siitä, kuinka hyvin talous jaksaa kannatella itseään ja kuinka paljon kasvuun vaaditaan sekulaaristen, pitkien trendien myötätuulia. Pitkissä trendeissä on kasvua, kuten teknologia ja vihreät teemat, mutta jotta ne toimisivat muita paremmin, globaalin kasvun tulisi olla niukkaa.  Siksi nekään eivät mene suoraan ylös jatkuvasti, ja rahalle on joskus parempiakin paikkoja. 

Toistaiseksi markkinoiden tarina tukee riskiä, mutta ei päätöntä riskinottoa. Maailma normalisoituu, eikä normalisoituminen ole enää pelkästään hyvä asia sijoittajan kannalta. Varovaisuus tulee asteittain takaisin.

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Vahva tuloskausi ja valoisa tulevaisuus tukevat osakkeiden vahvaa alkuvuotta
Seuraava
Heikko työllisyysraportti siirsi pelot rahapolitiikan kiristymisestä tulevaisuuteen