27.09.2021
Lasse Corin
Pääekonomisti
lasse.corin@aktia.fi
Yhdysvalloissa käydään tällä hetkellä poliittista keskustelua julkisen sektorin velkarajan nostosta. Ei ole yhdenkään puolueen intressissä sulkea julkisia virastoja, ainakaan kovinkaan pitkäksi aikaa. Velkarajaa suurempi kysymysmerkki on kuitenkin maan keskuspankin, eli FED:in, kyky tasapainotella osto-ohjelmien, inflaation ja talouskasvun puristuksissa.
Velkarajakeskustelu on osa suurempaa budjettivääntöä. Samalla käydään kiivasta keskustelua demokraattien huomattavista budjettisuunnitelmista. Presidentti Biden haluaa ajaa läpi 3,5 biljoonan dollarin investointiohjelman. Ohjelmassa tehtäisiin massiivia uudistuksia mm. Yhdysvaltojen sosiaaliturvaverkkoihin. Aiemmin tänä vuonna senaatti hyväksyi jo 1,2 biljoonan dollarin infrastruktuuripaketin, joka tarvitsee vielä kongressin edustajanhuoneen hyväksynnän.
Bidenin merkittävät hankkeet tulevat aikana, jolloin budjettialijäämä on jo valmiiksi suuri. Koronapandemiaan nostetut tuhansien miljardien uudet velat painoivat julkisen talouden alijäämän 15,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta viime vuonna. Tilanne helpottaa tänä vuonna, kun alijäämä pienenee 13,4 prosenttiin. Ensi vuonna päästään jo 6,5 prosenttiin. Massiivisista alijäämistä huolimatta korot laskivat ennätyksellisen alas. Tästä voidaan kiittää keskuspankki FED:iä, joka tuki markkinoita kymmenien miljardien eurojen osto-ohjelmilla. Markkinoilla odotetaan jo koska, ja kuinka nopeasti, osto-ohjelmia pienennetään.
Talouden tilanne Yhdysvalloissa on kuitenkin hyvä. Bruttokansantuote kasvaa poikkeuksellisen nopeasti ja työmarkkinat palautuvat. Samalla kuitenkin inflaatio on kiihtynyt ja perustelut FED:in matalia korkoja ylläpitäville osto-ohjelmille ovat vähintäänkin kyseenalaiset. Tästä syystä ohjelmat eivät voi jatkua ennallaan kovinkaan pitkään.
Suuri mielenkiinnoin aihe on, että miten ja mihin hintaan Yhdysvallat pystyy rahoittamaan alijäämänsä tulevaisuudessa. Ja nimenomaan aikana, jolloin keskuspankin tuki pienenee. Keskuspankin ensisijainen rooli ei missään nimessä ole valtion korkomenojen hillitseminen. Keskuspankin tehtävä Yhdysvalloissa on hintavakauden ylläpitäminen ja työmarkkinoiden tukeminen. Suurille alijäämille pitää kuitenkin löytää rahoittaja, ja mielellään vielä melko paljon rahoittajia, jos mielii pitää valtionkorot kurissa.