20.09.2021

Kai Leppelmeier

Kai Leppelmeier

Salkunhoitaja
Helsinki
+358 45 7734 9442

Inflaatiopaineet ovat olleet vuoden 2021 yksi kuumimmista puheenaiheista. Keskuspankkirahaa on syydetty ennätystahdilla markkinoille ja sijoittajat pohtivatkin nyt koska helpon rahan aikakausi loppuu. Isoin spekulaation kohde inflaatiossa on, onko se tilapäistä vai muuttuuko se rakenteelliseksi.

Viimeiset toteutuneet inflaatioluvut ovat olleet korkeita, mutta vuosimuutosten tuijottaminen voi olla hämäävää. Elokuussa kuluttajahinnat nousivat edellisvuodesta tasan kolme prosenttia, mutta toisaalta viime vuonna hinnat laskivat. Jos elokuun 2021 hintoja verrataan vuoden 2019 elokuun hintoihin, on nousua yhteensä vain 2,8 prosenttia. Vuotuiseksi muutokseksi tulee n. 1,4 %, reilusti alle Euroopan keskuspankin tavoitteen.

Tilanne on toki eri Yhdysvalloissa, jossa keskuspankin lisäksi valtavat elvytyspaketit ovat saaneet talouden palautumaan voimakkaasti. Vaikka kahden vuoden vuotuinen inflaatio (n. 3 %) on selvästi alle nyt toteutuneen yli viiden prosentin, ollaan selkeästi yli USA:n keskuspankin Fedin kahden prosentin tavoitteessa. Keskuspankkien uudistunut strategia antaa inflaation laukata yli tavoitteen tilapäisesti, joten äkkijarrutusta ei ole luvassa, varsinkin kun Fedin johtajat näkevät inflaatiopaineet pääsääntöisesti tilapäisinä. Tärkeintä on tietysti tuleva hintakehitys, mutta merkit viittaavat siihen, että inflaatio on rauhoittumassa. Esimerkiksi EKP:n ennustaa vuosilla 2022 ja 2023 selvästi alle 2 % inflaatiota.

Tapering, eli keskuspankkien osto-ohjelmien alasajo, on kuitenkin tulossa aikanaan ja se todennäköisesti nostaa pitkiä korkoja ajan myötä. Yhdysvallat johtaa varmasti tätäkin kehitystä, mutta länsimaiden korot yleensä korreloivat, joten nousua voi näkyä samalla myös Euroopan puolella. EKP itsessään ilmoitti hidastavansa hieman ostojen tahtia (jota kiihdytettiin keväällä koronatilanteen heikennyttyä), mutta osto-ohjelman kokonaisuuteen ei koskettu. Tarkemmin osto-ohjelmia tarkastellaan joulukuun kokouksessa. Todennäköisimmin pandemiaohjelman annetaan erääntyä maaliskuussa, mutta jatkuvia ohjelmia kasvatetaan niin, että kokonaisostot laskevat vain ehkä neljänneksellä. EKP ei ole poistumassa markkinoilta hetkeen. Lyhyiden korkojen nousua saadaan odottaa vielä pidempään, markkina hinnoittelee tällä hetkellä rahamarkkinakorkojen nousevan nollan tuntumaan vuonna 2025.

Mitä tämä tarkoittaa sijoittajan kannalta? Inflaatio, tilapäisesti kohonneena tai ei, nakertaa koko ajan rahan arvoa. Samalla ennätysmatala yleinen korkotaso on laskenut useimpien omaisuuslajien tuotto-odotuksia. Suhteellinen tuottoero on kuitenkin edelleen houkutteleva niin osakkeissa kuin riskisemmissä korkoluokissa. Markkinaheiluntaa tulee jatkossakin, mutta vahva sentimentti sekä sijoittajien isot käteismäärät sekä tuottojano viittaisivat siihen, että korjausliikkeet saatetaan ostaa nopeasti. Yllätyksiä voi tulla aina mutta niitä odotellessa voi tulla aika pitkäksi, ja aika on historiassa ollut sijoittajan, ei käteistallettajan puolella.

Osakkeille inflaatio ei ole sinänsä iso ongelma, kunhan se pysyy kohtuullisissa rajoissa. Osakkeiden sisällä johtajuus kuitenkin muuttuu, jos näemme korkojen nousua. Arvo-osakkeet ja sykliset nousevat tällaisessa tilanteessa todennäköisesti kasvuyhtiöiden ja tasaisten osakemaksajien tilalle kurssikärkeen. Silti on muistettava, että kun koronakuoppa on kurottu umpeen, talouskasvu palannee matalalle trendikäyrälle. Kasvuyhtiöiden houkuttelevuus isossa kuvassa on siis tuskin muuttumassa.

Korkopuolella tuottoja löytyy vielä esimerkiksi riskisemmistä yrityslainoista, ja fundamentitkin ovat sijoittajan puolella. Yrityksien tulokset ovat palautuneet voimakkaasti ja taseet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa koronakuopan jäätyä lyhyeksi ja yritysten kerättyä sotakassaa. Maksuhäiriöitä suuryrityksissä ennustetaankin jopa vähemmän kuin koronaa edeltävinä vuosina, jolloin määrät olivat jo historiaan suhteessa alhaiset.

Sen lisäksi löytyvät myös kehittyvät markkinat, joissa länsimaiden keskuspankkipolitiikka ei ole painanut tuotto-odotuksia samalla tavalla, varsinkaan paikallisen valuutan määräisissä sijoituksissa. Hyödykkeiden hinnannousu on myös täällä monelle valtiolle ja valuutalle positiivinen asia. Isoin kysymysmerkki tällä hetkellä on, laskevatko Kiinan kiristyneet taloustoimet muihin kehittyviin talouksiin kohdistuvaa kysyntää. Historiassa Kiinan talouspolitiikan kiristymistä on pelätty useamman kerran, mutta aina tilanne on saatu hoidettua ilman kriisiytymistä. Nytkin talouspolitiikan kiristyminen näyttää loppuneen ja joitakin toimia on nähty myös toiseen suuntaan. Näemme että kehittyvien korkomarkkinoiden riskipreemiot enemmän kuin kompensoivat potentiaaliset riskit.

Haastavasta markkinasta huolimatta tuottoja on siis vielä saatavilla. Ajoittamista voi aina yrittää, mutta harva siinä onnistuu pitkällä aikavälillä. Aika on sijoittajan puolella.
 

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Ostaako kiinalainen kuluttaja jatkossakin käsilaukkuja?
Seuraava
USA:n velkakeskustelu sivuraiteilla
Lasse Corin