31.05.2021

Niko Fagernäs

Niko Fagernäs

Salkunhoitaja
Helsinki
+358 44 9818 644


Monet koronavuoden suosikkiosakkeet ovat kärsineet melko paljon marraskuun 2020 rokoteuutisten jälkeen. Tämä on koskenut myös suuryhtiöitä. Esimerkiksi monen suosikkiyhtiö Teslan osakekurssi on tammikuun jälkeen lasketellut tasaisesti. Toisaalta nousihan sen kepeät 743 % vuonna 2020. Monen varsinkin merkittävästi pandemiasta hyötyneen teknologiayhtiön osakkeen hinta on polkenut lähes paikallaan jo lähes vuoden.

Voisivatko korkojen nousu ja inflaatio aiheuttaa suuremman ongelman markkinoilla? Riippuu siitä, mistä ne tulevat. Inflaatio ei tapa markkinaa, eivätkä edes koronnostot. Kaikessa on kyse talouden kasvusta sekä tuloskasvusta. Hyväksymme inflaation ja hyväksymme koronnostot, jos talouden veto on hyvä. 

Jos taantuma tulisi tällä kertaa ihan perinteisen talouden syklin mukaisesti, suurempaan laskuun tarvittaisiin yhdistelmä seuraavista: 1) Äärimmäisen korkeat arvostustasot, 2) Liian kireä rahapolitiikka, 3) hyödykeshokki.

En usko, että arvostustasot ovat nyt äärimmäisen korkeita, varsinkin kun katsotaan eteenpäin ja tämän vuoden tuloksia. Viime aikoina olen nähnyt paljon liioiteltuja uhkakuvia siitä, kuinka arvostuksia perustellaan vuoden 2020 tuloksilla. Se pitäisi lopettaa saman tien, kiitos. Ei markkinaa kiinnosta taakse jääneet tulokset. 

Rahapolitiikan osalta debatti on kovaa. FED ottaa rauhassa ja näkee inflaation nopean nousun tilapäisenä, korot nousevat 2023. Rahapolitiikka ei ole liian kireää, vaan se saattaa olla jopa hieman liian kevyttä. Muistellaan vuotta 2018, kun talous sakkasi kauppasodan takia, eikä FED kommunikoinut koronnostojen pysäyttämisestä. Markkinat hermoilivat n. -20 % huipuistaan alas syksyn aikana ja hinnoittelivat rahapoliittista virhettä, kunnes FED käänsi takkinsa. Summa summarum, tästä ei nyt vielä vääntämälläkään saada uhkakuvaa. 

Viimeisenä hyödykeshokki. On se tilapäistä tai ei, niin voidaan kyllä todeta, että jonkinlainen hintashokki on hyödykemarkkinoilla saatu aikaiseksi. Otsikoissa on pääosin ollut sahatavara, mutta esimerkiksi metallien hinnat ovat nousseet kovaa viimeisen vuoden aikana. Yleensä kun puhutaan taantumaa aiheuttavista shokeista, puhutaan öljyn hinnasta. Vaikka öljyn hinta on palautunut vakuuttavasti, niin shokiksi tätä ei vielä voida kutsua, ellei laske sieltä miinusmerkkisestä hinnasta koronakriisissä. 

Palaan vielä lopuksi arvostustasoihin ja niistä käytävään keskusteluun. S&P -500 indeksin PE-luku 2021-ennusteilla on 22,5x. Pahimmillaan vuoden alussa se oli 27x, kun ennusteet olivat matalat. Hirvittävä romahdus on tapahtunut, mutta osakkeet ovat kaikkien aikojen huipussaan. Mielenkiintoista, eikö? Osakemarkkinasyklin kasvuvaihe tarjoaa ihmeteltävää. Lopulta tuloskasvu hoitaa arvostukset pääosin pois ja osakkeet voivat jopa nousta samalla. 

Arvostustasot pelottavat siis vasta, kun ne yhdistyvät selkeästi hidastuvaan talouteen. Toistaiseksi talous pärjännee hyvin, vaikkakin tahti maltillistuu. Keskuspankitkin pitävät juhlat edelleen käynnissä. 

Jos käyttäisin sääanalogiaa, niin auringonpaiste on kuivannut myrskyn jäljet ja nyt nautitaan auringosta. Normaalia poutaa on jo, mutta tummat pilvet näkyvät vasta kaukana horisontissa. 

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Mistä uskonvahvistusta markkinanousulle?
Seuraava
Nähdäänkö nyt huippukasvulukemat? Mitä sen jälkeen?
Niko Fagernäs