15.06.2020

Samu Lang

Samu Lang

Johtaja, salkkuratkaisut
Helsinki
+358 50 422 6334

Finanssikriisin jälkeen liikkeellä olevan rahan määrä suhteessa nimelliseen kansantuotteeseen on länsimaissa jatkuvasti noussut, ja koronakriisin aikana trendi on vain vahvistunut. Samanaikaisesti kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio on kuitenkin ollut selvässä laskussa. 

Monetaristinen talousteoria on siis ollut täysin väärässä 1990-luvun lopusta alkaen: rahan määrän kasvusta ei ole seurannut kuluttajahintojen nousua, päinvastoin. Rahan kiertonopeus kansantaloudessa on laskenut trendinomaisesti 1990-luvun lopusta alkaen ja sitä on seurannut myös inflaatiovauhdin lasku. 

Useat taloussyklien yli ulottuvat rakenteelliset tekijät selittävät tätä kehitystä. Työn tuottavuuden nopea nousu 1990-luvulla, globalisaation kiihtyminen 2000-luvulla ja finanssikriisin jälkeinen likviditeettiloukku länsimaissa ovat kaikki osaltaan alentaneet rahan kiertonopeutta kansantaloudessa ja alentaneet inflaatiopaineita.

Koronakriisin aikana kapasiteetin käyttöaste teollisuudessa on laskenut selvästi. Lisäksi pk-yritysten hinnoitteluvoima on tällä hetkellä hyvin heikko, eikä myyntihintojen nostoja ole näköpiirissä. Säästämisaste on myös noussut kun esimerkiksi Yhdysvalloissa käytettävissä olevat tulot ovat nousseet valtion tulonsiirtojen seurauksena ja samanaikaisesti kulutuskysyntä on laskenut. 

Sekä pidemmät maailmantalouden rakennemuutokseen liittyvät sekulaariset trendit että lyhyemmän aikavälin sykliset tekijät hillitsevät edelleen inflaatiota ja markkinakorkojen nousua.

Takana on epäsuosituin kurssinousu ikinä

Sijoittajat ovat edelleen hyvin varovaisia huolimatta tähän mennessä nähdystä osakemarkkinoiden noususta. Rahaa on virrannut rahamarkkinarahastoihin ja valtion lainoihin huomattavasti enemmän kuin osakerahastoihin. Käteisen osuus eri omaisuuslajien markkina-arvoista on tällä hetkellä suunnilleen samalla tasolla kuin finanssikriisin aikaan. Lisäksi systemaattiset sijoitusstrategiat ja hedge-rahastot eivät juurikaan ole nostaneet osakepainojaan kurssinousun aikana. 

Iso osa sijoittajista on kurssien noustessa jäänyt nuolemaan näppejään ja voikin sanoa, että viimeisin kurssinousu on yksi epäsuosituimmista ikinä. Se tuo kuitenkin turvaa ja hillitsee myyntipainetta, kun markkinavolatiliteetti nousee.

P/E -luku ei ole paras hinnoittelumittari syklien käänteissä

Perinteinen, menneeseen tai tulevaan 12 kuukauden tuloskehitykseen perustuva P/E-luku ei ole paras mahdollinen hinnoittelumittari terävissä taloussyklin käänteissä ja nykyisessä korkoympäristössä. Osakkeiden tuottopreemio korkosijoituksiin nähden ja liikkeellä olevan rahan määrän voimakas kasvu suhteessa osakemarkkinoiden markkina-arvoon antaa mielestämme paremman kuvan, kun halutaan arvioida tulevaa kurssikehitystä. Ne tuovat hyvin turvaa sijoittajille ja tukevat tulevaa kurssikehitystä.

Emme siis huolestu, vaikka volatiliteetti markkinoilla paikoitellen nousisikin. Kurssilaskut ovat edelleen oston paikkoja ja markkinahinnoilla on nousuvaraa – isoihin tuottoeroihin on kuitenkin syytä varautua. 

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Osakemarkkinoilla raju käännös. Aurinko paistaa koronan luomaan risukasaan.
Seuraava
Markkinoilla pitkästä aikaa pientä köydenvetoa havaittavissa – uskomme positiivisuuden voittavan