09.10.2023
Syyskuu oli sijoitusmarkkinoilla synkkä. Globaalit osakemarkkinat laskivat omissa valuutoissaan noin 3,5 prosenttia ja euroissakin lähes 2 prosenttia. Korkomarkkinoiden tuotot olivat myös kautta linjan selvästi miinuksella. Hajautushyötyjä ei siis ollut syyskuussa juuri saatavissa markkinoiden liikkuessa samaan suuntaan. Negatiivisen kehityksen taustalla olivat erityisesti USA:n keskuspankin Fedin haukkamaiset näkemykset ja kommentit syyskuun kokouksen jälkeen.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut allokaatiojohtaja Tommi Tähtinen.
Globaalin talouden kokonaiskuvassa on havaittavissa tasaantumisen merkkejä. Talousdata on kokonaisuudessaan ollut viimeisen parin kuukauden aikana vähän odotuksia parempaa. Teollisuuden puolella ostopäällikköindeksit osoittavat pohjaamisen merkkejä, vaikka yhä ollaankin matalilla tasoilla, jotka indikoivat teollisuustuotannon edelleen supistuvan. Palvelusektorin ostopäällikköindekseissä on myös nähtävissä tasaantumista viime kuukausien pudotuksen jälkeen. Vielä on ehkä kuitenkin liian aikaista puhua varsinaisesta käänteestä parempaan.
Fedin päätökset näyttävät suuntaa finanssimarkkinoille
Markkinoiden fokus on viime aikoina ollut hyvin vahvasti USA:n taloudessa ja keskuspankkipolitiikassa. Fed on edelleen tukevasti kuskin paikalla markkinoiden kehityksen suhteen. Vaikka Fed jättikin ohjauskorkonsa ennalleen 5,5 prosenttiin syyskuun kokouksessaan, viesti rahapolitiikkaan liittyen oli haukkamainen. Korot tulevat pysymään korkealla pitkään eli Fedin sanoin ”higher for longer”. Suurin osa Fedin johtokunnan jäsenistä oli sitä mieltä, että inflaatiotaistossa yksi 25 korkopisteen koronnosto on yhä tarpeen loppuvuoden aikana. Johtokunnan mediaaniennuste ohjauskoron tasosta ensi vuoden lopulla nousi 5,1 prosenttiin aiemmasta 4,6 prosentista.
Samaan aikaan Fedin haukkamaisten kommenttien kanssa USA:n talousdata on edelleen ollut suurelta osin odotettua parempaa, mikä antaa tukea Fedin linjalle. Näyttääkin siltä, että markkinat ovat alkaneet toden teolla hinnoitella ”higher for longer” -viestiä. Tämä on johtanut USA:n valtionlainakorkojen selvään nousuun, jolla on ollut suuria vaikutuksia globaaleille finanssimarkkinoille. USA:n korkojen perässä muut valtionlainakorot ovat niin ikään kivunneet ylöspäin, ja valtionlainakorkojen vetäminä myös yrityslainojen korkotasot ovat nousseet. Korkojen nousu on puolestaan pitänyt yllä painetta osakkeiden arvostustasoille, mikä on näkynyt globaalisti osakemarkkinoiden laskuna.
Korkojen nousu on puolestaan pitänyt yllä painetta osakkeiden arvostustasoille, mikä on näkynyt globaalisti osakemarkkinoiden laskuna.
Lähestyvän kolmannen kvartaalin tuloskauden myötä markkinoiden fokus tulee jälleen siirtymään yritysten tuloksiin. Kun otamme huomioon markkinoiden viimeaikaisen hermostuneisuuden ja sitä seuranneen volatiliteetin nousun, tulospettymyksille ei ole juuri sijaa. Päinvastoin yrityksiltä tullaan epävarmassa ympäristössä vaatimaan selvästi odotettua parempia tuloksia, jotta kurssinousulle on edellytyksiä.
Allokaatiossamme ei muutoksia
Allokaatiossa olemme edelleen alipainossa osakkeissa, neutraalipainossa pitkissä koroissa ja ylipainossa lyhyissä koroissa. Osakemarkkinoiden pienestä korjausliikkeestä huolimatta varsinkin USA:n markkina on yhä kallis, ja vielä ei ole mielestämme aika lisätä riskiä. Osakeallokaatiossa olemme alipainossa USA:ssa ja neutraalipainossa Pohjoismaissa, Euroopassa, Japanissa ja kehittyvillä markkinoilla. Korkoallokaatiossa ylipainotamme kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisiä valtionlainoja sekä Investment Grade- ja High Yield -yrityslainoja. Dollarimääräiset kehittyvien markkinoiden valtionlainat ovat neutraalipainossa ja euroalueen valtionlainat alipainossa.