20.06.2022
Koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan myötä kiihtynyt inflaatio on nostanut keskuspankkien hintavakauslupaukset kriittisen tarkastelun alle. Yhdysvalloissa FED on lähtenyt taistoon vauhdilla, vaikkakin joidenkin mielestä liian myöhässä. Euroalueella EKP kipuilee tilanteen kanssa. Korkoja pitäisi nostaa, mutta euroalueen jäsenmaat ovat heterogeeninen joukko, eikä tiukentuva rahapolitiikka sovi kaikille maille. Etenkään Italialle.
EKP riensi pelastamaan (jälleen)
Ennen viime viikkoista hätäkokousta, EKP oli selvästi signaloinut koronnostojen alkamisesta. Korkomarkkinan huolet ovat kuitenkin kasvaneet merkittävästi inflaation pohjustamina. Esimerkiksi Italian valtion 10-vuotinen korko nousi lyhyessä ajassa yli 4 prosenttiin. Tasoa pidettiin kestämättömänä, joka pakotti Euroopan Keskuspankin reagoimaan. EKP kommunikoi hieman epäselvästi olevansa valmis tukemaan markkinoita, mikäli joidenkin maiden valtion korot nousisivat liikaa. Tämä taso on nyt saavutettu.
EKP hoitaa taas oireita
Ydinongelma Etelä-Euroopan maiden kanssa on näiden heikko talous. Maat ovat velkaisia ja uudistushalua ei tunnu löytyvän tarpeeksi. Jotta EKP:ia ei tarvittaisi auttamaan, pitäisi maiden vahvistaa julkisia talouksiaan selvästi, jolloin sijoittajat olisivat myös halukkaita rahoittamaan maiden valtioiden alijäämiä maltillisimmilla koroilla. Monet maat ovat jo pidemmän aikaa olleet riippuvaisia EKP:n osto-ohjelmista. Mutta tällä kertaa tilanne on toinen, koska inflaatio on kiihtynyt selvästi yli keskuspankin tavoitetason. Ja keskuspankki ei voi missään nimessä menettää uskottavuuttaan hintavakauden (maltillisen inflaation) ylläpitäjänä.
Tasapainoilua inflaation ja euroalueen yhtenäisyyden välillä
Korkeasta inflaatiosta johtuen, EKP joutuu tasapainoilemaan hintojen nousun hillitsemisen ja valtion lainojen liian korkeiden korkojen välillä. Taistellakseen kiihtynyttä inflaatiosta vastaan, pitäisi EKP:n nostaa ohjauskorkoa ja ajaa alas osto-ohjelmia sekä pienentää tasettaan. Toisaalta osto-ohjelmien lopettaminen nostaa heikkojen maiden korkoja ja vaikeuttaa näiden alijäämien rahoittamista.
Tilanteeseen ei ole helppoa ratkaisua. Optimistisin näkökulma on, että esimerkiksi Italia aloittaa mittavat talouden uudistukset, jotka vahvistavat sijoittajien luottamusta. ”Normaalin” jatkuminen edellyttäisi inflaation hidastumista, jolloin EKP voisi ilmoittaa, ettei keskuspankin tarvitse kiristää rahapolitiikkaansa merkittävästi. Heikossa tilanteessa inflaatio ei hidastu ja EKP:n tarvitsee samanaikaisesti nostaa korkoja hidastaakseen hintojen nousua sekä ostaa valtioiden velkakirjoja estääkseen uuden eurokriisin. Tällä hetkellä heikoin vaihtoehto on myös todennäköisin.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut pääekonomisti Lasse Corin.