Jo yhdeksännen kerran järjestettävän Kotimaamme Ompi Suomi -seminaarimme teemana oli tänä vuonna 
vaikuttava omistajuus.

Vaikuttavuus- eli impakti-sijoittamisella tavoitellaan taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa hyötyä yhteiskunnalle ja ympäristölle. Seminaarissa käsittelemme impakti-sijoittamista monesta eri näkökulmasta.

Olemme yhdessä asiakkaidemme kanssa tehneet impakti-sijoituksia mm. metsä-, kiertotalous- ja tuulirahastojemme kautta jo vuodesta 2010 lähtien.

Uusiutuvan energian rahastomme (Tuuli I-IV, Aurinkotuuli I ja II) ovat hyvän taloudellisen tuoton lisäksi vähentäneet 1,2 miljoonaa tonnia CO2-päästöjä. Olemassa olevien rahastojemme päästövähenemisarvio on 14 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä, joka vastaa 1,4 miljoonan suomalaisen vuotuista CO2-jalanjälkeä. 

linkit esitysmateriaaleihin

Robin Lindahl

Pekka Samuelsson

Kaisa Hietala

Jenny-Li Holmström

Yleisökysymykset ja vastaukset

Lähes 80 prosenttia koko tuulivoimalasta on kierrätettävissä. Voimaloiden metallikomponenttien (teräs, kupari, alumiini, lyijy) osalta kierrätysaste on jo nykyisin hyvin korkea, yleensä jopa lähes 100 %.

Betoniperustukset voidaan jättää paikoilleen, jos alueen teollisena alueena käyttö jatkuu, tai ne kerätään ja murskataan täyttömaaksi tai kaatopaikalle. Itse turbiinin sisältävät mekaaniset ja sähkötekniset laitteet romutetaan ja hyödynnettävät aineet otetaan talteen samaan tapaan kuin muistakin koneista. Muoviosat voidaan hyödyntää energiajätteenä.

Kierrätyksen kannalta ongelmallisimpia ovat lavoissa käytetyt lasikuitu- ja epoksimateriaalit, joiden uusiokäyttö ei sellaisenaan vielä ole mahdollista. Näin ollen lavat pitää toimittaa jätteenkäsittelylaitokselle, jossa ne murskataan, ja murska sijoitetaan keräilyalueelle. (Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys)

Jätteenkäsittelyalalla tehdään jatkuvasti uusia innovaatioita. Taalerin vanhimmilla voimaloilla on vielä noin 15 vuotta käyttöikää jäljellä ja on hyvin mahdollista, että myös lasikuitu- ja epoksimateriaaleille on löydetty kierrätyskäyttömahdollisuuksia siinä vaiheessa, kun Taalerin voimaloita tulee käyttöikänsä loppuun.

SolarWind II rahaston laskelmien mukaan 152 euron sijoituksella tuotetaan 1000 kWh/vuosi silloin kun kyseinen raha on sijoitettu tuottavaan laitokseen. Tämä ei siis toteudu kun hankkeet ovat vielä osittain tai kokonaan rakennusvaiheessa tai rahaston toimikauden loppupuolella, jos rahasto on irtautunut hankkeista.

Keskusteluissa muiden ikätovereiden kanssa tunne varsinaisesta etuoikeusvelasta on ollut vain muutamalla, mutta kokemus siitä, että aktiivisesti haluaa tehdä jotain muuttaakseen maailman tilaa on erittäin yleinen. Valitettavan usein tämä kuitenkin ilmenee milleniaaleissa ilmastoahdistuksena, koska uhka tuntuu niin ylivoimaisen suurelta ja luottamuspula sekä päättäjiin että yrityksiin on kasvava trendi.

Sinänsä mielenkiintoinen, koska aalloissa on valtavasti energiaa, mutta aaltoenergian hyödyntäminen teollisessa mittakaavassa ei ole osoittautunut kannattavaksi. Laiterikot ja suuri tilantarve rannikoilla ovat haastavat.

Sähkön varastointia voidaan toteuttaa monessa muodossa ja moneen tarpeeseen. Tuuli- ja aurinkovoiman absoluuttisen kapasiteetin kasvattamisessa on se haaste, että sähköä tuotetaan vain silloin kun tuulee ja paistaa. Kulutus ei välttämättä tapahdu samanaikaisesti. Tietyllä sähkön markkinapaikalla on vain tietty kapasiteetti käsitellä tämän tyyppistä vaihtelevaa tuotantoa. Ensioire on se, että tuulivoiman saama sähkön markkinahinta keskimäärin laskee, koska kaikki tuulivoimalat tuottavat samanaikaisesti, jolloin tarjonta on hetkellisesti liian suuri.

Tämän haasteen ratkaisemiseen voidaan varastoida sähköä esim. suhteellisen pienillä akuilla, joita sijoitetaan suoraan tuotantolähteen yhteyteen, jollin voidaan siirtää sähkön siirto verkkoon hetkellisesti. Aurinkovoiman yhteydessä tarve varastoida on yleensä alle vuorokauden mittainen – yön aikana tapahtuva sähkön kulutus pitää varmistaa. Mikäli vaihtelevan tuotannon osuus nousee hyvinkin merkittäväksi, on varastointi toteutettava siten, että pitkätkin vähätuuliset tai pilviset jaksot saadaan turvattua. Tämän tyyppiseen varastointiin ei pienet akut toimi ja uskomme Taaleri Energiassa, että tulevaisuudessakaan ei tule olemaan yksi ainoa ratkaisu, vaan erimuotoiset ratkaisumallit tulevat osaksi sähkönkulutus- ja tuotantoarkea. Tähän kuuluu kulutusjouston lisäksi esimerkiksi kuluttajan oma varastointi (Sähköautot voivat toimia myös sähkön myyjinä ja talouksien lämmitys voi olla älykäs, eli lämmitetään silloin kun sähkö on halpaa, eli tuulee paljon).

Sähkön varastointia voidaan myydä palveluna: rakennetaan teollisen kokoluokan sähkön varastot, jotka myyvät kapasiteettia vaihtelevan tuotannon laitoksissa. Maailmalla on myös jonkin verran käytössä ns. pumppuvoimalaitoksia. Ne ovat vesivoimalaitoksia, jotka toimivat suuren kulutuksen aikana normaalina vesivoimalaitoksena, mutta pienen kulutuksen aikana vesi pumpataan takaisin vesivoimalaitoksen ylä-altaaseen. Sähkö muunnetaan varastoitavaan muotoon, esimerkiksi vedyksi.

Hyvä kysymys! Kovin vaikea, mutta hyvä kysymys. Edellinen uusi muuttuja tuli yli 40 vuotta sitten ja impaktin vakiintuminen yhtälöönkin on vielä kesken. Niin kauas tulevaisuuteen emme osanneet ennustaa tai edes arvata. Vastaus on siis valitettavasti että emme tiedä.

Suomessa on perusteilla tähän sijoittava rahasto, EduImpact. Sen sijaan että perustaisimme tällaisen itse, katsomme josko voisimme tehdä yhteistyötä.

SIB:t (Social Impact Bond) eli suomeksi tulosperusteiset rahoitussopimukset ovat tehokas väline, jolla julkinen sektori voi siirtyä suoritteiden ostamisesta tulosten ostamiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Näin saadaan veroeurojen käyttöön lisää tehokkuutta. Sitra on Suomessa tehnyt maailmankin mittakaavassa merkittävää työtä tulosperusteisten rahoitussopimusten kehittämisessä. Taaleri ei ole ollut Suomessa toteutetuissa SIB:eissä – joilla on ratkottu työhyvinvoinnin, maahanmuuttajien kotouttamisen ja nopean työllistymisen, lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen ja työllistymisen edistämisen ongelmia, mutta seuraamme asiaa. Lisätietoa aiheesta: https://www.sitra.fi/hankkeet/sib-rahastot/

Tällä hetkellä ei ole suunnitteilla erillistä varastointirahastoa, koska riski- / tuottosuhde ei nykytiedon valossa ole kohdallaan. Sähkön varastoinnille ei ole suhteellisen alhaisilla vaihtelevan tuotannon määrillä vielä varsinaista tarvetta / riittävästi hyötyä. Myös teknologinen kehitys on tällä hetkellä varastoinnin osalta erittäin nopea, eikä ole varmuutta siitä, mihin teknologiaan kannattaisi panostaa. Seuraamme kuitenkin markkinoita ja varastointiin sijoittaminen on kiinnostava aihealue.

Kaisa Hietala: Tämä on hyvä idea ja välitän viestin Nesteelle. Ideaa tulisi ehdottaa myös päättäjille jos vain sopiva tilaisuus löytyy.

Kaisa Hietala: Liikenteen CO2 päästöt ovat noin neljännes kokonaispäästöistä ja niiden osuus kasvaa jatkuvasti. Koska fossiilisille polttoaineille ei ole löydetty yhtä merkittävää korvaajaa on luonnollista, että useita eri teknologioita ja vaihtoehtoja halutaan kehittää rinnakkain (biopolttoaineet, biokaasu, sähkö). Kaikilla näillä voimamuodoilla on omat vahvuutensa ja ne soveltuvat hieman erilaosiin liikennemuotoihin, ja siten täydentävät toisiaan. Lämmitysöljylle ja bunkkerille (laivaliikenteen polttoaineet) on jo kehitetty uusiutuvia vaihtoehtoja, mutta markkinat ovat vielä rajalliset.

OHJELMA 6.11.2019

Bio Rex, Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, Helsinki

14.30 Ilmoittautuminen ja pientä syötävää

15.00 Tervetuloa | Peter Nyman, moderaattori

Mitä vastuullisuus ja impaktin tekeminen tarkoittavat Taalerilla | Robin Lindahl, toimitusjohtaja, Taaleri 

Miten impakti-sijoittaminen sai alkunsa | Sir Ronald Cohen (video)

Taaleri impakti-sijoittamisen edelläkävijänä | Pekka Samuelsson, sijoitusjohtaja, impakti-sijoitukset, Taaleri Varainhoito

Yhteiskunnallista impaktia voi tehdä monella eri tavalla | Duudsonit

16.40 Tauko

17.10 Ohjelma jatkuu | Peter Nyman

Öljyteollisuuden umpihankihiihtäjä - Nesteen uusiutuvat tuotteet | Kaisa Hietala, partner, Gaia 

Milleniaalin unelmatyö Taaleri Energiassa | Jenny-Li Holmström, Taaleri Energia 

Päätössanat | Robin Lindahl

18.35 Illanvietto: ruokailu ja seurustelua

20.30 Bussit Tampereelle ja Turkuun lähtevät

21.00 Tilaisuus päättyy