18.04.2019
Asuntomarkkinan polarisoituminen. Pätkätyöt. Joustavan ja riippumattoman elämäntavan ihannointi. Hintojen nousu kasvukeskuksissa. Hintojen lasku syrjäseuduilla. 15 %:n omarahoitusosuus. Uusien asuntojen suuret taloyhtiölainat ja matalat myyntihinnat. Houkutteleva vuokratuotto.
Ainakin nämä tekijät ovat olleet vauhdittamassa vuokra-asumisen ja asuntosijoittamisen suosion kasvua viime vuosina. Eikä siinä mitään pahaa ole. Silti jokaisen on hyvä miettiä, mitä milloinkin kannattaa omistaa. Asuntomarkkinoilla sijoittajien on viime vuosina kannattanut ostaa, ja vuokralaisten maksaa vuokraa - se on yksinkertaisesti ollut helpompaa ja järkevämpää. Omistusasujalle asuntolainan korkovähennysoikeus on menettänyt merkityksensä, asuntolainojen saatavuus on vaikeutunut ja asuntojen hintataso on noussut. Omistusasujaa ei ole liiemmälti hellitty tukitoimilla tai suhdanteilla.
Sekä vuokralla-asujan että vuokranantajan kannattaa kuitenkin kuunnella markkinaa herkällä korvalla. Vuokra-asumisen suosio jatkunee, mutta lyhemmällä aikavälillä vuokrabuumin puhti voi hyvinkin hiipua. Vuokralla asuminen voi olla joustavaa, mutta edulliseksi sitä ei enää omistusasumiseen verrattuna voine kutsua. Matalan korkotason jatkuessa alkaa vuokralla-asuja väkisinkin laskea, olisiko kannattavampaa maksaa asuntoa omaksi. Vielä jos kuukausittainen asumiskustannus jää kohtuullisella laina-ajalla vuokraa alhaisemmaksi, alkaa yhtälö väkisinkin vaivata mieltä.
Kiivaan asuntotuotannon ensimmäisessä aallossa ostajina olivat pääasiassa asuntosijoittajat. Nyt uudet asunnot on sisäänajettu, vuokrataso alkaa kääntyä kustannuksiltaan omistusasumista kalliimmaksi ja osa sijoittajista alkaa siirtyä myyntilaidalle. On sen kuuluisan toisen aallon vuoro. Kuluttajien aikeet asunnon ostoon ennakoivat lisääntyvää aktiivisuutta, ja markkinoilla on nyt hyvin tilaa ensiasunnon ostajille.
Vuokranantajan on hyvä tiedostaa, että palvelun laatu voi olla tässä tilanteessa se, mikä ratkaisee. Jos vuokralainen kokee saavansa maksamalleen vuokralle riittävästi vastinetta, voi houkutus oman asunnon hankintaan tai asunnon vaihtoon jäädä taka-alalle. Omistajan vapautta vaanii aina myös vastuu kunnossapidosta ja muista velvoitteista. Tämä ei kaikkia houkuttele, mutta jossain kulkee raja mukavuudenhaluisimmallakin asukkaalla.
Vuokranantajan on hyvä tiedostaa, että palvelun laatu voi olla tässä tilanteessa se, mikä ratkaisee.
Vuokraan sisältyvien palveluiden merkitys tuleekin jatkossa korostumaan. Vuokralainen osaa arvostaa, jos asunnosta käytävän kamppailun lisäksi ei tarvitsekaan enää hoitaa sähkösopimusta, kotivakuutusta, vuokravakuutta ja laajakaistaa. Vuokranantaja voi hoitaa tämän vuokralaisen puolesta ja varmistaa itselleen tyytyväisen, pitkäaikaisen ja maksukykyisen vuokralaisen. Sillekin voi laskea arvoa, joka ei välttämättä näy vuokratuottolaskelmassa.
Omistusasunnosta haaveilevan kannattaa olla hintatietoinen ja huolehtia riittävistä talouden puskureista. Lainaerän lisäksi pitää maksaa vastikkeet, ja usein omaan asuntoon tulee laitettua rahaa kiinni muutenkin enemmän kuin toisen omistamaan. Kun oma talous kestää unelmakodin hankinnan, ei lainanottoa pidä pelätä. Liiallisen velkaantumisen lisäksi on olemassa tervettä velkaa, joka auttaa kerryttämään varallisuutta ja mahdollistaa unelmien toteuttamisen. Asuntolaina on tästä malliesimerkki. Velan maksaminen velalla johtaa ongelmiin, mutta se onkin täysin eri asia, eikä sitä pidä sekoittaa terveeseen velkaantumiseen.