23.11.2020

Ilkka Väkeväinen

Ilkka Väkeväinen

Johtaja, Markets
Helsinki
+358 50 095 2262

Osakemarkkina on elänyt paljon tänä vuonna ja liikkeen aiheuttamasta tunteiden vuoristoradasta ovat saaneet nauttia sekä sijoittajat että me palveluntarjoajat.  Ostopäätöksiä on epävarmassa ympäristössä vaikea tehdä ja miltei mahdoton ajoittaa täydellisesti, vaikka osaisikin päättää. Kriisit tuovat mukanaan mahdollisuuksia, joita jätämme käyttämättä, vaikka loogisesti ja viileästi ajatteleva Homo Oeconomicus niin tekisi. Sitten tulee FOMO, eli pelko siitä, että ehtiikö ja kannattaako enää. No kyllä ehtii.

Tässä kriisissä erona aikaisempaan on, että osakemarkkinoilla erot eri toimialojen kesken ovat olleet korkeampia kuin pitkään aikaan. Samantasoisia tuottoeroja nähtiin edellisen kerran vuonna 2000, kun teknokupla puhkesi. Silloin osoittautui, että menee vielä 20 vuotta ennen kuin teknologialla tehdään oikeasti liikevaihtoa ja tulosta. Tänä vuonna teknologia on sitten ollut jo turvasatama ja tuoton lähde. ilman teknologiayhtiöiden kasvua ei kannata salkkuja jättää jatkossakaan, vaikka yleisindeksien palautuminen lähelle ja osin yli koronaa edeltävien tasojen johtuu suurelta osin teknologiayhtiöistä.

Teknologian ja yleisindeksien taakse jää kuitenkin mahdollisuuksia, joihin ehtii, jos nyt on loogisella ja viileällä tuulella. Niitä löytyy koronakuopan alennuslaarista. Tästäkään alennuslaarista ei kannata silmät kiinni ostella. Pitää miettiä, kannattaako ja vastaus riippuu aika paljon tapauksesta. Jos tämän arvion tekee ajatuksella, löytää tarkoitukseen sopivaa ja riittävän hyvää.

Pankit ja pankkiosakkeet ovat olleet inhokki, koska toimialalla on omia haasteitaan eikä talouskehityksestä riippumatonta kasvua ole sen takia juurikaan nähtävillä. Haasteita on, mutta ne eivät ole uusia ja ne ovat jo hinnoissa. Koronakriisin aiheuttamat haasteet lainakannassa ja pelko siitä, että osa pankkien lainasaatavista jää saamatta – noh, sekin on hinnoissa. Eli halpaa on, kaikki on hinnoissa ja hinnat perustuvat tietyllä tavalla pahimpaan skenaarioon.

Lopputuloksena on, että pankkien oman pääoman markkina-arvo nyt alittaa roimasti sen, mikä on oman pääoman arvo taseessa. Näin tapahtuu kriisitilanteissa miltei poikkeuksetta ja se kuuluu toimialaan. Tätä tukee myös akateeminen tutkimus, jossa on havaittu, että osakemarkkinoilla pitkittynyt kriisihinnoittelu korostuu juuri pankeissa. Toinen tutkimuksista esiin nouseva havainto on, että toimialan alennuslaarista ei kannata välttämättä poimia halvinta, eli käytännössä niitä pankkeja, jotka ovat halvimpia yrityskohtaisista syistä. 

Alennukset loppuvat aikanaan ja tästä on jo nähtävillä merkkejä. Pankkien menestys on sidottu reaalitalouteen, kuten niiden osakekurssitkin, ja talouskasvu on normalisoitumassa ensi vuonna rokotteiden johdosta. Toimialan ison kansantaloudellisen merkityksen vuoksi alennuslaarissa pysyvästi pysyminen taas ei ole hyväksi kansantaloudellekaan, jolloin jopa valtioilla on motiivi pitää huoli siitä, että pankeille menee vähintään ok.  Muutama muukin syy viittaa siihen, että kurssien olisi aika korjata ylös.

Koronan aiheuttaman alennusmyynnin laarissa alkaa olemaan tyhjempää. Pankit on yksi niitä toimialoja, jolla kalaan kannattaa vielä lähteä. Tässä perinteinen ”osta ja pidä” ei toimi eikä välttämättä edes suora osakesijoitus ole ainoa tai paras vaihtoehto. Meillä saattaa olla tähän mahdollisuuteen mietitty ratkaisukin saatavilla.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Raportoinnin uudet tuulet
Seuraava
Osingot alennuksessa
Joni Siltanen