03.10.2019
Sijoittaminen on jatkuvaa valintojen tekemistä. Paljonko olet valmis ottamaan riskiä ja millaista tuottoa haet? Milloin on oikea aika ostaa tai myydä? Mihin haluat sijoittaa, mihin et? Ja yhä enenevässä määrin – haluatko sijoitustesi tuottavan hyötyä ympäristölle ja ympäröivälle yhteiskunnalle?
Nämä valinnat eivät automaattisesti ole toisiaan poissulkevia. Viimeaikaiset selvitykset ovat osoittaneet, että vastuullinen tai vaikuttavuussijoittaminen (taalerilaisittain impakti-sijoittaminen) eivät tarkoita alempia tuottoja. Vastuullinen sijoittaminen keskittyy kysymykseen, mihin et halua sijoittaa. Vaikuttavuussijoittaminen puolestaan antaa sijoittajalle mahdollisuuden sijoittaa kohteisiin, jotka edistävät juuri hänelle tärkeitä asioita.
Rationaalinen sijoittaja pyrkii helpottamaan valintojen tekemistä asettamalla sijoituskohteiden ominaisuudet mitattavaan ja vertailukelpoiseen muotoon. Myös vaikuttavuudelle on viime vuosina kehitelty mittaristoja, jolla omenoita ja päärynöitä olisi mahdollista vertailla keskenään. Useat varainhoitajat ovat yhteisen mittariston puuttuessa laatineet omia vaikuttavuusmittaristoja oman päätöksentekonsa tueksi. Tämä on johtanut siihen, että alalla on lukuisia näkemyksiä paitsi siitä mitä vaikuttavuus on, myös siitä miten vaikuttavuutta mitataan.
Rationaalinen sijoittaja pyrkii helpottamaan valintojen tekemistä asettamalla sijoituskohteiden ominaisuudet mitattavaan ja vertailukelpoiseen muotoon.
Mittaamisen haasteeseen on tarttunut Impact Management Project (IMP)1, jonka tavoitteena on tuoda konsensusta ja jakaa alan parhaita käytäntöjä vaikutusten mittaamiseen ja raportointiin. IMP jakaa vaikuttavuuden arvioinnin viiteen osaan: 1) Mitä vaikutuksia halutaan saavuttaa, 2) Mihin sidosryhmiin vaikutukset kohdistuvat, 3) Kuinka merkittävä vaikutus on, 4) Mikä on sijoituskohteen oma vaikutus tavoitteen saavuttamisessa ja 5) Mikä on riski sille, että vaikuttavuus ei ole tavoitellun mukainen. Kysymyksenasettelu auttaa varainhoitajia ymmärtämään ja kyseenalaistamaan, mikä on aidosti sijoituskohteen mahdollistama positiivinen vaikutus ja mikä on riski negatiivisten vaikutusten toteutumiselle. IMP:n tarkoituksena ei kuitenkaan ole tarjota valmista mittaristoa tai laskentakaavoja. Sen sijaan IMP viittaa jo olemassa oleviin lukuisiin eri viitekehyksiin.
Mitä vaikuttavuuden mittaaminen sitten käytännössä on? EEP Africa -rahastossa2) toimiessani positiivisten vaikutusten mittaaminen tarkoitti satojen kotitalouksien haastatteluita ympäri Etelä- ja Itä-Afrikan maaseutuja ja slummialueita. Rahoitusta saaneiden yritysten asiakkaat kertoivat, miten esimerkiksi oma aurinkopaneeli tai energiatehokkaampi tapa tehdä ruokaa oli muuttanut heidän elämäänsä. Tämän perusteella käänsimme vähentyneen kerosiinin, polttopuun tai hiilen kulutuksen kotitalouksien säästämiksi euroiksi ja vähentyneiksi hiilidioksidipäästöiksi. Vuosiraportissa vaikutuksista raportoidaan sekä yhteenlaskettuina tuloksina, että case-esimerkein, koska vaikutustenkin osalta yksi kuva kertoo lopulta enemmän kuin tuhat sanaa – tai vaikuttavuusmittaria.
Ilmastovaikutusten osalta tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu sähkö on erinomainen esimerkki konkreettisesta ja helposti ymmärrettävästä vaikuttavuudesta, impaktista. Uusiutuvan energian positiivinen vaikutus ilmastolle on mitattavissa ja raportoitavissa, kun tiedetään päästöttömän sähköntuotannon määrä sekä maakohtainen vertailutaso sähköntuotannon hiilidioksidipäästöille. Taaleri onkin raportoinut uusiutuvan energian rahastoihin sijoittaneille asiakkailleen sijoitusten mahdollistaman hiilidioksidipäästöjen vähennyksen asiakastasolla. Kun dataa on saatavilla, vaikutuksia on mahdollista mitata, todentaa ja raportoida.
Käytännössä kaikkea, mikä voidaan esittää numeerisessa muodossa, on mahdollista vertailla keskenään. Vaikeaksi vertailu muodostuu, kun vertailtavat luvut mittaavat eri asiaa. Jos vertailtavana on kolme kohdetta, joista yksi ehkäisee nuorten syrjäytymistä, toinen vähentää hiilidioksidipäästöjä ja kolmas luo työpaikkoja, mikä näistä päätyy sijoitussalkkuusi ja millä kriteereillä? Kaikilla on positiivisia vaikutuksia, mutta yhtenäisen positiivisen vaikutuksen mittarin sijaan jokaista lienee parempi arvioida omalla kriteeristöllään. Useampi yksiselitteinen mittari antaa todennäköisesti selkeämmän kuvan kuin yksi vertailukelpoinen arvosana, joka ei lopulta kerro mitään.
Yksinkertaisuus on kaunista, myös vaikuttavuuden mittaamisessa. Vaikuttavuutta tavoittelevan rahaston tai bondin on järkevää keskittyä yksittäiseen tavoitteeseen ja muutamaan mittariin kerrallaan. Esimerkiksi vihreän joukkolainan (green bond) tavoitteena voi olla energiatehokkuutta parantavien investointien toteuttaminen ja mittarina saavutetut säästöt sähkönkulutuksessa. Työhyvinvoinnin parantamiseen keskittyvä tulosperusteinen rahoitussopimus, social impact bond (SIB), voi puolestaan mitata saavutettua positiivista vaikutusta vähentyneillä sairauspoissaoloilla.
Tärkeintä on, että sijoittaja saa tarvitsemansa tiedon sijoituspäätöksensä tueksi ja voi saada sijoituksillaan aikaan vaikutusta, joka on hänelle merkityksellistä. Tämä edellyttää selkeiden vaikuttavuustavoitteiden asettamista ja näiden toteutumisen seurantaa samoilla mittareilla – oli kyseessä sitten resurssitehokkuus, ilmastovaikutus tai hyvinvointi. Kun tieto on saatavilla, sijoittaja voi saada sen mitä mittaa.
1) https://impactmanagementproject.com/
2) https://eepafrica.org/