09.12.2015
Tapasimme yli 30 yritystä
Tapasimme viime viikolla yli 30 yritystä Puolasta, Turkista ja Venäjältä. Kaikkia kolmea maata yhdistää hankala poliittinen tilanne. Tästä huolimatta kaikilta markkinoilta löytyy lukuisia mielenkiintoisia yhtiöitä, erityisesti keskisuuria ja pienempiä yhtiöitä, joihin yleinen negatiivinen kehitys vaikuttaa vähemmän. Erityisen ilahduttavaa on tavata yhtiöitä, joilla huomio keskittyy oman toiminnan kehittämiseen, ei vaikeuksien märehtimiseen. Suurin poliittinen paine keskittyy usein suurimpiin yrityksiin, esim. finanssi- ja energiasektoriin. Erityisesti Puolassa ja Turkissa tuntuu, että sijoituskohteet kannattaa valita suurten indeksipapereiden ulkopuolelta. Alla kuvassa vertailu keskikokoisten ja yleisindeksin kehityksestä Puolassa 2013 alusta.
Puolassa finanssisektori populismin uhrina
Kuka puolustaa pankkeja? Puolassa ei juuri kukaan. Vaalivoittaja Laki ja oikeus -puolue on ryhtynyt ripeästi toteuttamaan vaalilupauksiaan. Tukia lapsiperheille korotetaan merkittävästi ja pankit on valittu maksumiehiksi. Käytännössä pankit joutuvat maksa-maksamaan vuosittain 0,39 % taseestaan maksujen rahoittamiseksi. Vakuutusyhtiöille lisämaksu on 0,6%.
Lisäksi Laki ja oikeus kosiskeli äänestäjiä lupaamalla asuntolainansa Sveitsin frangeissa ottaneille, että pankit maksavat kaikki Sveitsin frangin nopeasta vahvistumisesta seuraavat lisäkulut. Kuitenkin pankkien mukaan kyseiset lainanottajat ovat varsin vakavaraisia ja heillä on ollut vähemmän ongelmia maksaa lyhennyksiä kuin Puolan zlotyissa asuntolainansa nostaneilla. Ilmeisesti lupauksilla kosiskeltiin näitä puolta miljoonaa kotitaloutta, jotka perinteisesti eivät ole kuuluneet Laki ja oikeus -puolueen äänestäjiin. Lopullista päätöstä korvauksista ei vielä ole.
Puolassa paljon hyviä keskikokoisia yrityksiä
Puolalaisista yrityksistä voisi nostaa erityisesti esille yhden parhaimmista sijoituksistamme, pankkien ongelmaluottoja ostavan KRUK:in. Yhtiön osakekurssi on noussut viimeisen kahden vuoden aikana yli 100 % ja sen näkymät ovat edelleen hyvät. KRUK ei ole myöskään joutunut politiikan hampaisiin kuten monet muut finanssisektorin yritykset. KRUK on aloittanut laajenemisen Länsi-Eurooppaan Itä-Euroopan valloituksen jälkeen, kuten myös erittäin mielenkiintoiset kenkä- ja vaateteollisuudessa toimivat yhtiöt CCC ja LPP. Puola on onnistunut houkuttelemaan edullisella työvoimallaan ulkomaalaisten perustamia yrityksiä, hyvänä esimerkkinä saksalaistaustaisen autoteollisuudelle alumiinivanteita valmistava Uniwheels, joka on listattu Varsovan pörssiin.
Turkissa ja Venäjällä vientiyritykset jyräävät
Turkissa ja Venäjällä on selvä jako vientiyritysten ja kotimarkkinayritysten välillä, kärjistäen yritysten, jotka hyötyvät valuutan heikkenemisestä ja päinvastoin. Esimerkiksi Venäjällä huolimatta surkeasta teräksen kehityksestä, MMK on menestynyt varsin hyvin. Valuutan heikkenemisestä johtuen ruplamääräiset tulot ovat säilyneet kohtuullisella tasolla, samoin kustannukset. Mikä on kuitenkin selvästi tärkeämpää, MMK on onnistunut omalla uuden johdon aloittamalla tehostamisohjelmallaan, joka ei suinkaan ole keskittynyt vain tuotannon supistamiseen, vaan sen järkeistämiseen ja pullonkaulojen poistamiseen, säästämään noin 200-250 miljoonaa USD vuodessa. Ohjelma jatkuu edelleen, mutta keskittyy nyt pienempiin projekteihin. MMK:n P/E on 4,6 ja osinkotuotto n. 5 %.
Turkkilainen Ford Otosan on kehittynyt selvästi yleisindeksiä paremmin tänä vuonna. Vientiyrityksenä se on hyötynyt valuutan heikkenemisestä. Kulupuolella vaikutus on ollut positiivinen, lainakuluihin vaikutus on ollut negatiivinen. Myös Ford Otosan on hyvä esimerkki erinomaisesti hoidetusta yrityksestä. Tehokkaalla toiminnallaan se on vakuuttanut Fordin johdon ja saanut yhä suuremman osan Fordin tuotannosta ja suunnitteluprojekteista. Ford Otosanin osinkotuotto on 4-5 %.
Turkissa valuutan kehitykseen vaikuttaa erityisesti vaihtotaseen vajeen kehitys, joka on viime kuukausina kehittynyt hyvin suotuisasti. Venäjällä valuuttakurssi määräytyy öljyn mukaan, mutta myös pääomavirtojen mukaan, joissa on ollut havaittavissa pääomien palautumista Venäjälle. Yksittäisistä tekijöistä Venäjällä öljyn hinta ja Turkissa vaihtotaseen vaje vaikuttavat selvimmin valuutan kehitykseen.
Kehittyvä Eurooppa menestynyt keskimääräistä paremmin
Ehkä hieman yllättäenkin, ottaen huomioon negatiivisen uutisvirran kolmelta päämarkkinaltamme, kehittyvä Eurooppa on menestynyt kehittyvien markkinoiden yleisindeksiä (MSCI EM) paremmin 2015. Toki huomioon täytyy ottaa vaikea 2014.
Loppupäätelmät
Erityisesti Turkissa ja Venäjällä löytyy hyvin edullisesti hinnoiteltuja yrityksiä. Turkin P/E tälle vuodelle on 9,9 ja osinkotuotto 3,2 %. Venäjällä vastaavat luvut ovat 6,1 ja 5,0 %. Turkkilaispankkien P/B on keskimäärin 0,6 - 0,7. Monella suuremmalla venäläisyhtiöllä osinkotuottoprosentti on 6-7 % tai jopa enemmän. Viimeisen kurssilaskun jälkeen Puolan finanssisektori alkaa näyttää huomattavasti mielenkiintoisemmalta.
Öljyn hinta ja politiikan kehitys näyttelee toki keskeistä roolia näillä markkinoilla, mutta katse pitäisi kohdistaa itse yritysten toimintaan, koska valikoiminen on mahdollista. Makrokuvassa hyvin paljon negatiivisia tekijöitä on jo hinnoiteltu kursseihin ja valuuttaan.