07.03.2019
Yritysten Q4-tuloskausi alkaa olla taas ohi. Viimeisen neljän viikon aikana pörssiyhtiöt ovat kertoneet, miten loppuvuosi sujui ja samalla antaneet yhteenvedon koko vuodesta 2018. Sijoittajat ovat etsineet teksteistä (ja rivien väleistä) vihjauksia, näkemyksiä tai virallisesti sanottuna ohjeistuksia tulosraporteista. Johtuen loppuvuoden 2018 voimakkaasta kurssilaskusta tätä tuloskautta odotettiin ”erityisellä mielenkiinnolla”, vaikka tuo ”mielenkiinto” toistuukin kohtuullisen usein tuloskauden lähestyessä.
Julkisuudessa näkee toisinaan kommentteja, että yritykset toimivat kvartaalikapitalismissa. Tällä ilmeisesti tarkoitetaan, että yrityksiä johdettaisiin neljännesvuosittain ja sen mukaan, miten edellinen neljännes on mennyt, tehdään tarvittavia muutoksia. Tämä on kohtuullisen väärä kuva ainakin suomalaisista pörssiyhtiöistä. Yrityksiä johdetaan ja ohjataan edelleen pidemmällä tähtäimellä, toki reagoiden muuttuviin olosuhteisiin tarvittaessa. Osavuositulosten idea on tuoda informaatiota osakkeenomistajille ja potentiaalisille sijoittajille, kertoa kaikille julkisesti, miten yrityksellä on liiketoiminta mennyt ja miten yritys näkee oman tulevaisuutensa. Tarkoitus on siis ennen kaikkea informoida markkinoita yrityksen kehityksestä, jotta yhtiön markkina-arvo ja osakkeen hinta olisi mahdollisimman oikea kulloisessakin markkinatilanteessa.
Yrityksiä johdetaan ja ohjataan edelleen pidemmällä tähtäimellä, toki reagoiden muuttuviin olosuhteisiin tarvittaessa.
Sijoittajana toivoisi tämän informaatioarvon ja erityisesti yrityksen tulevaisuudennäkymiä koskevien kommenttien olevan mahdollisimman selkeitä, konkreettisia, totuudenmukaisia ja myös jotain todella kertovia. Tästä muodostuukin ensimmäinen suuri ongelma; yritykset pelkäävät kuin ruttoa tulosvaroituksen antamista. Mikäli ohjeistus poikkeaa vähänkin annetusta, on yrityksen hallituksen annettava välittömästi selkeä tulosvaroitus, joka varsinkin negatiivisena annettuna painaa yhtiön mainetta sijoittajien silmissä pitkään. Niinpä yritykset pyrkivätkin monesti ohjeistamaan niin varovaisesti, etteivät varmastikaan joudu antamaan negatiivista tulosvaroitusta. Tästä saattaa olla seurauksena sitten useita positiivisia tulosvaroituksia, jotka sijoittajat toki ottavat tyytyväisinä vastaan, mutta se osakkeenomistaja, joka on myynyt osakkeensa liian halvalla varovaisen ohjeistuksen vuoksi, ei varmaan taputa käsiään.
Ymmärrän täysin inhimillisesti katsottuna yritysten hallitusten halun antaa mahdollisimman oikean, mutta ”varmasti ylitettävän” ohjeistuksen. Tällöin mennään usein linjalle, jossa ohjeistus kertoo sijoittajille yhtä paljon kuin otsikkoni: ”Kesällä aurinko (pääsääntöisesti) paistaa enemmän kuin talvella” eli ohjeistus on annettu itsestäänselvyys eikä oikeasti kerro yhtään mitään. Termit ”positiivinen tulos” (yhtiö on tehnyt reilusti voittoa koko historiansa ajan), ”panostus kannattavaan kasvuun” (mihin muuhun yhtiö voi panostaa?) tai ”tuotamme asiakasodotuksia vastaavia tuotteita ja palveluita”(mitä ihmettä yritys sitten voisi tuottaa?) eivät oikeasti kerro sijoittajille/omistajille yhtään mitään. Ja se on kuitenkin raporttien perimmäinen tarkoitus.
Ymmärrän täysin inhimillisesti katsottuna yritysten hallitusten halun antaa mahdollisimman oikean, mutta ”varmasti ylitettävän” ohjeistuksen.
Sijoitusrahaston salkunhoitajana olen aina tuloskaudella kiinnostunut ensisijaisesti jo omistamiemme yhtiöiden tiedoista ja tulosraportista. Tuon raportin kirjoittajat saavat palkkansa osakkeenomistajiltaan, joten osakkeenomistajien tulisi olla ykköskohderyhmä annettavalle informaatiolle. Liian positiivista kuvaa tulevaisuudesta ei tietenkään saa antaa, sitä ei kukaan halua. Mikäli olosuhteet ympäristössä dramaattisesti muuttuvat (vaikkapa Finnairille WTC-isku tai tuhkapilvi), pitäisi jokaisen sijoittajan ymmärtää tällaisten asioiden vaikutukset ja enemmänkin keskittyä siihen, miten yritys selviäisi näin yllättävistä tilanteista. Vastuu on siis myös kuulijalla. Toisaalta jos yritys antaa esimerkiksi kovin pessimistisen/varovaisen ohjeistuksen seuraavalle neljännekselle johtuen vaikkapa uuden investoinnin odotettua nopeammasta kehityksestä (enemmän kuluja lyhyellä aikavälillä), olisi suotavaa kertoa samalla hieman pidempikin ohjeistus, koska todennäköisesti investoinnin nopeampi valmistuminen parantaa kannattavuutta pidemmällä juoksulla. Riskinä on, että osakkeenomistaja, joka turvautuu vain lyhyen aikavälin ”liian varovaiseen tai pessimistiseen” ohjeistukseen, myy osakkeensa liian halvalla. Tämä ei liene yrityksen johdon tarkoitus, varsinkin kun osakkeenomistajat maksavat heidän palkkansa.
Yhtiöt, jotka pystyvät ohjeistamaan tulevaisuuttaan mahdollisimman tarkasti ja ennustettavasti, kertovat samalla hyvästä näkyvyydestä, omista ohjausjärjestelmistään ja hyvän kilpailuedun omaavasta liiketoimintamallista. Yleensä sijoittajat antavat korkeamman arvostuksen paremmin ennustettaville yrityksille. Paras esimerkki tästä on jo monta vuotta hyvin tarkan ohjeistuksen antanut Kone.
Tiedän, että pyydän salkunhoitajana liikaa toivoessani mahdollisimman tarkkaa ohjeistusta tulevaisuudesta. Mutta toivoisin, että saisin kuitenkin mahdollisimman luotettavaa, oikeaa, nopeaa ja todellista (ei korulauseita) tietoa yrityksen näkymistä. Näin välttyisin myymästä liian halvalla ja osaisin ostaa tarpeeksi ajoissa. Auringon tiedän paistavan joka tapauksessa kesällä itsekin.