18.04.2017
Kuusi vuotta sitten vuonna 2011 Suomi oli tuulivoimatuotannon kehitysmaa. Vuoden 2011 lopussa asennettua tuulivoimakapasiteettia oli Suomessa noin 200 MW. Samaan aikaan oli asetettu kansallinen tavoite tuulivoimatuotannon lisäämiseksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteena on kymmenkertaistaa kapasiteetti ja rakentaa lisää noin 700 nykyaikaista 3 MW:n tuulivoimalaa.
Samaan aikaan, kuusi vuotta sitten, liityin itse Taalerin energiatiimiin, joka oli aloittanut toimintansa uusiutuvan energian kehittämiseksi ja rakentamiseksi sekä perustanut ensimmäisen tuulivoimarahaston.
Toimintamme tähtäsi siihen, että löydämme Suomesta parhaat kohteet tuulivoiman rakentamiseksi sekä tuottamaan uusiutuvaa energiaa vähintään seuraavien parinkymmenen vuoden ajan. Oma tiimimme kävi läpi teknisten- ja ympäristöasiantuntijoiden avustuksella yli sata hankealuetta. Samalla työllistimme merkittävän määrän suomalaista alueiden käytön suunnitteluosaamista. Tehtävä edellytti myös teknistä osaamista tuuliolosuhteiden selvittämiseksi sekä teknisten ja taloudellisten muuttujien yhdistämistä toimivaksi yhtälöksi.
Voimalat vaativat erikoisosaamista myös niiden pystyttämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Taalerin tuulivoimalat ovat luoneet uusia työpaikkoja ja elinvoimaa kasvukeskuksien ulkopuolelle.
Yhtälön ratkaisu alkoi konkretisoitua kesällä 2012, kun ensimmäisen yhdeksän voimalan tuulipuiston rakentamistyöt aloitettiin Honkajoella. Tätä on seurannut 99 muuta voimalaa, joista viimeiset 11 kappaletta pystytetään tulevana kesänä Hyrynsalmelle Taalerin kolmannen tuulivoimarahaston ja Loiste Oy:n yhteishankkeeseen. Rakentamisvaihe on työllistänyt ammattilaisia projektinjohdon, maan-, betoni- ja sähköjärjestelmärakentamisen alueilta, jotta voimaloille voidaan rakentaa tarvittava infrastruktuuri. Voimalat vaativat erikoisosaamista myös niiden pystyttämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Taalerin tuulivoimalat ovat luoneet uusia työpaikkoja ja elinvoimaa kasvukeskuksien ulkopuolelle.
Käyttöönoton jälkeen tuulivoimala on valmis tuottamaan sähköä seuraavien noin 20 vuoden ajan. Tänä aikana tarvitaan huoltoa ja kunnossapitoa niin voimaloille kuin niiden infrastruktuureillekin. Voimaloiden huoltamiseksi on järkevää perustaa paikallisia huoltopisteitä, jotta huollon vasteajat saadaan minimoitua. Näin on myös tehty Hyrynsalmella. Voimalavalmistaja Nordex on rekrytoinut kuusi henkilöä huoltopisteeseen – joukosta löytyy paluumuuttajaa, työtöntä ja työpaikan vaihtajaa. He vastaavat voimaloiden kunnossapidosta seuraavan 20 vuoden ajan. Pitkäaikainen työllistymisnäkymä on ollut todella vetovoimainen tekijä. Hyviä hakemuksia on tullut roppakaupalla voimalavalmistajien rekrytoidessa huollon ammattilaisia Hyrynsalmen lisäksi mm. Iihin, Perhoon ja Sodankylään.
Nyt vuonna 2017 Suomi ei enää ole tuulivoiman kehitysmaa ja Taaleri on Suomen toiseksi suurin tuulivoiman tuottaja nykyisten kolmen tuulivoimarahaston myötä. Ne ovat investoineet Suomeen yhteensä noin 600 miljoonaa euroa työllistäen hankkeiden elinkaarten aikana noin 3700 miestyövuotta [Tuulivoiman työllistävä vaikutus, Sweco Oy 2015].
Uusiutuva energia on liiketoiminta-alueena äärimmäisen kansainvälinen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että määrätyt teknistaloudelliset lainalaisuudet ovat täysin samat kotimaassamme ja ulkomailla. Nykyisin 17 henkinen energiatiimimme yhdistää jälleen samoja muuttujia toimivaksi yhtälöksi parhaiden aurinko- ja tuulivoimahankkeiden löytämiseksi. Nämä hankkeet tulevat olemaan sijoituskohteita Aurinkotuuli-rahastollemme, joka on Suomen ensimmäinen kansainvälisiin uusiutuvan energian hankkeisiin sijoittava rahasto.