13.08.2018

Turkin liira on heikentynyt voimakkaasti viime päivinä ja luisu euroa vastaan on jo 40 % tänä vuonna. Turkin tilanne on aiheuttanut hermostumista myös muilla markkinoilla Turkin ulkopuolella. 

Taustalla on kovan (lyhyen tähtäimen) talouskasvun tavoittelu ja siitä seuranneet vaihtotaseen alijäämä ja korkea inflaatio. Turkin BKT kasvoi peräti 7,4 % vuonna 2017. Tämän vuoden toiselle puolikkaalle on kuitenkin veikattu jopa kasvun pysähtymistä, mikä on hankala tilanne presidentille, jonka valtaoikeuksia on juuri lisätty. Presidentti Erdogan onkin aktiivisesti vaikuttanut keskuspankkiin, jotta ohjauskorkoja ei nostettaisi. Hänen omalaatuisen logiikkansa mukaan korkea inflaatio on seuraus korkeista koroista.  
 
Keskuspankin itsenäisyys on kyseenalaistettu jo pitkään. Markkinoille oli selvä pettymys, kun keskuspankki ei nostanut ohjauskorkoa heinäkuun kokouksessaan nykyisestä 17,75 prosentista.

Viime päivinä kurssiluisua ovat vauhdittaneet USA:n asettamat sanktiot liittyen USA:laisen papin pidättämiseen ja Turkin epäonnistuminen Washingtonin neuvotteluissa tilanteen selvittämiseksi. USA on ilmeisesti asettanut ensi keskiviikon seuraavaksi takarajaksi ennen uusia toimenpiteitä.  USA:n ja Turkin välejä hiertävät myös terästullit ja Syyria .

Finanssiministeriö julkaisi uuden talousohjelman perjantaina ja keskuspankki kertoi uusista toimenpiteistä tänä aamuna pankkien tukemiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Ne eivät sisältäneet ainakaan vielä korkojen nostoa. Keskuspankki kommentoi myös, että pääoman liikkuvuuden rajoittamista ei suunnitella.   
  
Mitä Turkki voi tehdä vakauttaakseen tilanteen?

  1. Korkojen nostaminen useilla prosenttiyksiköillä
  2. Nopea päätös USA:laisen papin vapauttamiseksi 
  3. Pääoman liikkumisen rajoitteet (epätodennäköinen ja huono vaihtoehto)
  4. IMF:n tuen hakeminen ja yhteinen ohjelma talouden vakauttamiseksi (epätodennäköistä)

Tilanteen pysyvämpi korjaaminen vaatisi perustavanlaatuisia muutoksia Turkin (ja Erdoganin) toimintatavoissa. 

Eurooppalaispankit ovat myöntäneet Turkkiin lainoja noin 150 miljardilla dollarilla, suurimpina espanjalaispankit, ranskalaiset ja italialaiset pankit. Lisäksi mm. espanjalaispankki BBVA, Italian Unicredit sekä ranskalainen BNP Paribas omistavat suoraan turkkilaispankkeja.   
 
Turkkilaispankkien myöntämistä lainoista noin 40 % on valuutoissa. Tässä on kuitenkin hyvä huomioida, että monilla näistä lainanottajista on merkittäviä valuuttatuloja. 

Todennäköisesti tilanteen pysyvämpi korjaaminen vaatisi selvästi yhteistyöhaluisempaa ja sovittelevampaa politiikkaa niin Turkin sisällä kuin Turkin kumppaneidenkin kanssa.

 

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Geeteellä Mr. Marketin kanssa manhattanilaisessa kattobaarissa
Seuraava
Koska fintechin lupaukset lunastetaan?
Jussi Kallasvuo