29.03.2016

Olen viettänyt ulkomailla jo toistakymmentä vuotta ja Afrikassakin useamman vuoden suomalaisena ‘mamuna’. Rotuvähemmistön edustajana täällä olen tottunut ottamaan osaa omasta kulttuuristani poikkeaviin paikallisiin perinteisiin.

Kankean pohjalaisen osallistuminen afrikkalaisiin perinnetansseihin ei takuulla ole yhtä söpöä kuin pienten muslimityttöjen virpominen siellä Suomessa. Silti isäntämaani kulttuuririentoihin osallistumisesta en koskaan ole saanut muuta kuin positiivista palautetta.

Suomalaisen poliitikon nettikirjoitus muslimityttöjen virpomisesta oli pysäyttävä ja erittäin huolestuttava. On pelottavaa ajatella tällaisen impivaaralaisen ilmapiirin vaikutuksia esimerkiksi liiketoimintakulttuuriin ja edelleen kilpailukykyyn. Kauppa on tänä päivänä kansainvälistä. Myös asenteiden pitää avautua. Mikäli suvaitaan ainoastaan suvaitsemattomuutta, meillä on kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta iso ongelma.

Jos kuvitellaan, että sähkö tulee töpselistä, ruoka jääkaapista ja palkka työpaikalta, ei ymmärretä asioiden laajempia yhteyksiä. Jostain se sähkö sinne töpseliin tulee ja ruoka jääkaappiin. Palkanmaksu edellyttää toimivaa taloutta ja vahvaa kilpailukykyä yrityksiltä ja kansantaloudelta. Täällä afrikkalaisissa kehittyvissä yhteiskunnissa nämä lainalaisuudet näyttäytyvät usein selvempinä. Nykyisestä taloustilanteesta Suomessa on turha syyttää maahanmuuttajia.

Kenialaisten asenne ulkomaalaisia toimijoita kohtaan nousee yhteistyön mahdollisuudesta. Liiketoiminnassa meidät ”mamut” nähdään mahdollisuutena saada uutta näkökulmaa omaan liiketoimintaan ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä liiketoiminnan laajentamiseen, kansainvälistymiseen ja asiakaskunnan kasvattamiseen.

Avoin, positiivinen ja suvaitseva asenne näkyy täällä liiketoimintakulttuurissa joka päivä. Päinvastoin kuin suvaitsematon sulkeutuneisuus, avoimen opportunistinen asenne on voima, jolla innovaatioiden kehityskäyrä on kääntynyt jyrkkään nousuun.

BKT asukasta kohden on vain murto-osa Suomen vastaavasta. Innovaatioiden määrä on silti huikea. Esimerkiksi lompakon voi jättää huoletta kotiin, sillä kännykkä toimii maksuvälineenä kaikkialla. Aivan kaikkialla. Kännykässä toimiva paikallinen sovellus toimii vaikkapa maaseudulla myös opastavana kätilönä. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka.

Suvaitsevaisuus ei tietenkään tarkoita sitä, että vieraan kulttuurin nojalla voi toimia isäntämaan sääntöjen vastaisesti, tai sitä, että rajojen tulisi olla auki aina ja kaikille. Se pätee täällä Keniassakin. Maa oli vielä 1960-luvulla siirtomaaisännän hallinnassa, silti asenteet meitä ”mamuja” kohtaan ovat myönteisellä pohjalla. Vaikka ulkoisesti muistutankin siirtomaahallinnon edustajia, annetaan minun virpoa täällä rauhassa.

Rasismissa kritiikki kohdistetaan usein tunnepohjalta maahanmuuttajiin. Lapsiin kohdistuva kielteisyys on vielä monin verroin vastenmielisempää. Maahanmuuttokriittisyys sen sijaan on sitä, että kritiikki kohdistetaan asiaperusteilla lainsäädäntöön ja lainsäätäjiin. Rasismi syö kaikkien energiaa. Avoin suhtautuminen erilaisuuteen sen sijaan luo uusia innovaatioita ja ratkaisuja.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Miksi sijoittaa kiertotalouteen?
Seuraava
Vuoden kovimmat nousijat