08.11.2018

Tätä kirjoitettaessa Brasilian ja Venäjän osakemarkkinat ovat kirineet ohi USA:n (ja Suomen) osakemarkkinoista tämän vuoden euromääräisillä tuotoilla mitattuna. Tuottoa on kertynyt kummallakin markkinalla euroissa mitattuna jo yli 11 %. Ei hullummin, kun otsikoissa pyörivät mitä moninaisemmat riskiskenaariot. Väitän, että harva osasi veikata tällaista tulosta. 

Eräs syy yllättävyyteen on, että haluamme mieluummin nähdä riskit kaukana kuin lähellä. Arvostusta hakevan taloustuntijan on aina helppo todeta, että Kiinan talous huolestuttaa ja jättää kotikutoiset ongelmat vähemmälle huomiolle. Tämä toimii aina (tai on toiminut reilut 10 vuotta) ja vasta-argumentteja ei juuri esitetä.

Eräs syy yllättävyyteen on, että haluamme mieluummin nähdä riskit kaukana kuin lähellä.

Osallistuin hiljattain suuren amerikkalaisen varainhoitotalon tilaisuuteen, jossa todettiin, että kehittyvien (kaukana olevien) maiden ongelmat uutisoidaan näyttävästi, kun taas lähempänä olevat (USA:n) ongelmat kuitataan olankohautuksella. 

USA:ssa ei tunnuta olevan kovin huolestuneita budjettivajeesta, joka on kohonnut jo 3,9 prosenttiin BKT:sta. Italian 2,4 prosentin budjettivaje näyttää uhkaavan koko euroaluetta. Toisaalta tuntuu, että Trumpin Kiinalle asettamien tuontitullien negatiiviset vaikutukset USA:laisille yhtiöille jäävät varsin vähälle huomiolle. Financial Times puhuu kuitenkin jo ”uudesta kylmästä sodasta”. Tämä kylmä sota Kiinan ja USA:n välillä olisi taloudellisesti erittäin tuhoisa, niin sidoksissa maat ovat toisiinsa. Riskejä voisi myös niin halutessaan haistaa teknoyhtiöissä. Vielä muutamaa viikkoa sitten Amazonin osakkeen P/E -arvostuskerroin kun oli 100.      

Venäjän nousun taustalla on ehkä ei niin yllättävä syy – öljy. Vielä viime keväänä odotettiin, että OPEC+ ryhmän tuotannonlisäykset tulevat laskemaan öljyn hintaa. Öljyn kysyntä on kuitenkin kasvanut tasaisesti ja öljyn tuotanto ei ole pysynyt kysynnän tahdissa. Syksyllä Pohjanmeren öljyn (Brent) hinta kävi peräti 86 dollarissa tynnyriltä.  

Venäjän nousun taustalla on ehkä ei niin yllättävä syy – öljy.

Itseäni on aina häirinnyt keskittyminen USA:n raakaöljyvarastoihin tai pieniin tuotantomuutoksiin, kun selitetään öljyn hinnanvaihteluita. Näitä uutisia tulee tietysti usein ja niihin on helppo tarttua. Ne ovat kuitenkin toissijaisia tekijöitä verrattuna tasaisesti kasvavaan kysyntään (vuositasolla 1-2 miljoonaa tynnyriä päivässä). Öljyn kysynnän kasvu saattaa tuntua yllättävältä, koska se tapahtuu Intiassa, Kiinassa ja muilla kehittyvillä markkinoilla, kun ihmiset vaihtavat polkupyörät mopoihin ja mopot autoiksi jne. 

Öljyn tarjontapuolella puhutaan varsin vähän öljylähteiden luontaisesta tuotannon ehtymisestä, mikä on yleensä 10 % vuositasolla ilman tuotantoa ylläpitäviä investointeja. Mutkat suoriksi –laskelmalla tämä tarkoittaa, että uutta tuotantoa on siis kyettävä luomaan joka vuosi yhden Venäjän tai Saudi-Arabian tuotannon verran. Melkoiset investoinnit!  

Brasilian osakemarkkina nousi euroissa mitattuna 21 % lokakuussa. Syy oli monille kehittyville markkinoille tyypillinen, mutta vaikeasti ennustettava eli politiikka. Finanssimarkkinoiden odotukset uudelle oikeistolaiselle presidentille ovat kovat. 

Kehittyville markkinoille sijoittamisessa riskit ovat korkeammat kuin länsimarkkinoilla. Asioihin perehtyminen auttaa kuitenkin paremmin hahmottamaan todellisia riskejä ja yksilöimään eri maiden yhtiöihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Mielikuviin jämähtäminen ei kannata. Sijoitusmielessä joku markkina ei ole aina huono tai hyvä. Pörssikurssit kertovat muutoksista tai muutoksista odotuksissa. 

MIelestäni seuraava potentiaalinen ”yllättäjä” kehittyviltä markkinoilta on Turkki, joka on alkanut näyttää huomattavasti houkuttelevammalta valuutan devalvoitumisen, keskuspankkikorkojen noston ja uuden talousohjelman myötä. Nousua pohjilta on kertynyt jo 30 %, mutta vauhtia on haettu niin syvältä, että paluu normaalimpaan tilanteeseen johtaisi todennäköisimmin vielä aivan eri nousuprosentteihin.      

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Omistajuus ja mielenhallinta
Seuraava
Osakemarkkinat kaksijakoiset – halpa halpenee ja kallis kallistuu