12.02.2016

Goldman Sachs ennusti tammikuun puolivälissä selluloosan hinnan putoavan voimakkaasti ja antoi yhden suuren suomalaisen metsäyhtiön osakkeelle vahvan myyntisuosituksen. Selluloosan hinta tulisi Goldman Sachsin mukaan putoamaan uusien tehtaiden valmistumisen myötä.

Vaikka eri puolilla maailmaa on taloudessa ongelmia, epäilen ennustetta. Tuotanto kasvaa nettomääräisesti noin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa, eli on noin prosentilla vuosittain. Usein selluloosa ajatellaan samanlaiseksi raaka-aineeksi kuin vaikkapa teräs.

Teräksestä iso osa kuitenkin käytetään rakentamiseen ja koneisiin, siis investointeihin. Selluloosasta iso osa käytetään tavanomaiseen päivittäiseen kulutukseen, kuten pakkauksiin ja hygieniatuotteisiin. Niiden kysyntä on aika vakaata.

Lähes kaikkien raaka-aineiden hinta on laskenut viimeisen vuoden aikana. Erityisesti öljyä tuottavien maiden kulutus heikkenee. Hintojen lasku kohtelee kuitenkin eri maita eri tavoin. Intia tuo paljon energiaa ja sen kansalaisia hintojen lasku hyödyttää.

Intialaisia on valtavasti, noin 1,3 miljardia. Jos jokainen intialainen lisää selluloosan kulutusta hygieniatuotteisiin, nestepakkauskartonkeihin, muihin kartonkeihin ja kaikkeen muuhun yhdellä kilolla vuodessa, kulutus kasvaa koko Äänekoskelle rakenteilla olevan jättimäisen biotehtaan tuotannon verran.

Kulutus Intiassa tulee kasvamaan selkeästi elintason noustessa. Kiinassa talouden kasvu kohdistuu kulutukseen, eli juuri sinne missä myös selluloosaa tarvitaan.

Niin sanotuissa vanhoissa teollisuusmaissa kulutus on hyvin vakaata. Paperin tekemiseen selluloosan kysyntä pienenee, mutta pakkaamiseen ja hygieniatuotteisiin kasvaa.

Pitkäkuituinen havuselluloosa maksoi markkinoilla vuosi sitten noin 940 USD/tonni ja nyt noin 800 USD/tonni. Vastaavasti lyhytkuituinen lehtisellu maksoi vuosi sitten noin 740 USD/tonni ja nyt noin 770 USD/tonni.

Jos katsomme asiaa suomalaisittain, dollarin vahvistumisen takia selluloosan tekeminen on erittäin kannattavaa. Suomelle selluloosa on tärkeä tuote, sitä tuotetaan vuosittain noin 7 miljoonaa tonnia ja tuotannon arvo on lähes 5 miljardia euroa.

Painopaperien kysyntä jatkaa teollisuusmaissa vähenemistään muutaman prosentin vuosivauhdilla ja uusia tehtaiden sulkemisia tulee varmasti. Onneksi suomalaiset paperikoneet ovat tehokkaita, mikä hieman hillitsee lakkauttamisia meillä.

Kunnollista tulosta paperikoneilla ei tulla enää tekemään, koska paperikone on rakenteeltaan sellainen, että se vanhenee kovin hitaasti. Konekanta ei siis ”luontaisesti” vähene. Tästä taas seuraa, että osa tuottajista ajaa koneita niin kauan, kun käyttökulut eivät ylitä tuloja. Parhailla koneilla tehdään kuitenkin kohtuullista kassavirtaa.

Kartongeilla menee tasaisen hyvin. Suomessa tuotanto kasvaa. StoraEnso on aivan äskettäin aloittanut Varkaudessa aaltopahvin pintakartongin, kraftlinerin, tekemisen. Tehdas on suuri, sen tuleva tuotanto on noin 390 000 tonnia vuodessa.

Sahatavaran lähitulevaisuuden kysynnän ennustaminen on haastavaa. Sahatavaran tuotanto ei ole erityisen kannattavaa, mutta ei se kriisissäkään ole. Tuotantokapasiteettia on Euroopassa liikaa.

Öljynviejämaiden ja niistä riippuvaisten maiden, kuten Egyptin, taloudet ovat vaikeuksissa. Egypti on suomalaisen mäntysahatavaran suurin vientikohde.

Kiinasta on tullut parissa vuodessa suurin kuusisahatavaran vientikohteemme ja on todennäköistä, että vienti sinne kasvaa edelleen. Viime vuonna vienti sinne oli noin 600 000 kuutiometriä. Kiinan talouden valtavaa kokoa kuvastaa se, että jos se puumäärä olisi jaettu tasan kaikille kiinalaisille, jokainen olisi saanut kymmenen sentin pätkän ”kakkosnelosta”.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
​Markkinapsykologia ahdistaa, keskuspankkien elvytyspäätöksiä tulossa
Seuraava
Onko sinunkin työpaikkasi automatisoitavissa?