18.12.2018

Heikki Nystedt

Heikki Nystedt

Johtaja, sijoitustoiminta
Helsinki
+358 40 724 9226

Pankkeja koskevan sääntelyn lisääntyessä yhä useampi rahoittava euro on löytynyt jostain aivan muualta kuin pankkien taseista. Esimerkiksi vieraan pääoman puolella erityyppiset korkorahastot ovat olleet viimeisten vuosien aikana rahoituksellisesti erittäin isossa roolissa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. 

Yksi korkorahastotyypeistä on rahamarkkinarahastot. Pääpiirteissään rahamarkkinarahastot toimivat lyhytaikaisena (alle 12 kuukautta) rahoituksen lähteenä yritysten, rahoituslaitosten sekä kuntien ja valtioiden suuntaan. Vastaavasti sijoittajille rahamarkkinarahasto on kassanhallintaratkaisu, jossa korostuu ennen kaikkea arvon säilyttäminen eli alhainen riskinotto.

Pankkisääntelystä rahastosääntelyyn

Kiristyneen pankkisääntelyn tavoitteena isossa kuvassa on ennen kaikkea ollut pyrkimys turvallisempaan ja vakaampaan rahoitusympäristöön. Tässä viranomaiset ovat onnistuneet jopa liiankin kanssa osittain talouskasvunkin kustannuksella. Yleisesti pankit ovat tätä nykyä selvästi paremmin pääomitettuja ja niiden riskinotto on maltillisempaa verrattuna reilun kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Jotta turvallisuus ja vakaus toteutuisivat rahoitusmarkkinoilla laajemmassa mittakaavassa, sääntelyä on ollut pakko ulottaa voimakkaammin myös pankkisektorin ulkopuolelle. Hyvä esimerkki tästä on Euroopan unionin uusi asetus rahamarkkinarahastojen sääntelystä.

Kireämmällä sääntelyllä viranomaiset tavoittelevat ennen kaikkea sitä, että mahdolliset sijoittajapaot rahamarkkinarahastoista eli suuret lunastukset eivät vaarantaisi rahoitusmarkkinoiden vakautta. Lisäksi sääntelyn tavoitteena on sijoittajansuojan parantaminen läpinäkyvyyden lisäyksen ja tiukentuvien sijoitusrajoitteiden kautta. 

Itse rahamarkkinarahastoasetus on tullut voimaan jo 21.7.2018, mutta olemassa olevien rahastojen osalta siirtymäaikaa on 21.1.2019 asti. Kaikki ne rahastot, jotka sijoittavat varansa alle kahden vuoden pituisiin korkosijoituksiin ja jotka tavoittelevat rahamarkkinatuottoa tai arvon säilyttämistä, ovat velvollisia hakemaan rahamarkkinarahaston toimilupaa. 

Tiukentuvien sijoitusrajoitteiden sekä kasvavien salkunhoito- ja riskienhallintakustannusten johdosta rahamarkkinarahastojen määrän uskotaan laskevan merkittävästi nykyisestä. Eri arvioiden mukaan Euroopassa toimivista rahamarkkinarahastoista monet tulevat muuttumaan joko lyhyen koron rahastoiksi tai jopa lopettavat toimintansa kokonaan. Viimeisten viikkojen aikana esimerkiksi Suomessa ainakin puolenkymmentä myynnissä ollutta rahamarkkinarahastoa on jo ilmoittanut joko sijoitusstrategiansa muutoksesta lyhyen koron rahastoksi tai yhdistymisestä toiseen rahastoon.

Sijoitussuunnitelmaan hyvä lisätä joustavuutta 

Näkemyksemme mukaan rahamarkkinarahastomuutos kannattaa huomioida mahdollisissa sijoitussuunnitelmissa ja -politiikoissa. Ensiksikin jatkossa rahamarkkinarahastojen tarjonta tulee olemaan huomattavasti nykyistä suppeampi ja toiseksi rahastojen tuottopotentiaali tulee laskemaan entisestään tiukemmista sijoitusrajoitteista johtuen. Tästä syystä rahamarkkinasijoitukset -kategoriaan luettavat sijoituskohteet ovat tulevaisuudessa lähinnä käteinen sekä yritys- ja sijoitustodistukset, joiden saatavuus on hyvin rajallinen. 

Muuttaessaan sijoituspolitiikkaansa sallivammaksi tulevien lyhyiden korkorahastojen osalta on kuitenkin olennaista käydä läpi se, mitä rahastot pitävät sisällään ja millaisia sijoituksia säännöt sallivat. Nimi kun ei tulevaisuudessakaan takaa automaattisesti alhaista riskitasoa!
 

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Muutos on ikuista, mutta joulu on joka vuosi
Seuraava
Miksi korkojen nousu laskee korkosijoitusten arvoa?