28.03.2019

Miikka Kuusi

Miikka Kuusi

Head of Trading desk, Investment Desk, Arvopaperinvälitys
Sijoitustoiminta - Markets
Helsinki
+358 46 714 7153

Vuonna 2017 pohjoismaisilla joukkovelkakirjalainamarkkinoilla oli vielä todelliset hullut päivät. Riskilisät olivat poikkeuksellisen alhaisella tasolla ja markkinaolosuhteet olivat otolliset yritysten uusien lainojen liikkeeseenlaskulle. Kun samaan aikaan sijoittajien riskinottohalukkuus oli poikkeuksellisen korkealla, hinnoiteltiin yrityslainoja hieman liioitellen sanottuna suunnilleen samoille tasoille yhtiöiden riskiprofiilista riippumatta ja uusemissioiden kirjat olivat lähes poikkeuksetta useaan kertaan ylimerkittyjä. Ylimerkintätilanteessa merkintäsitoumuksia leikataan ja sijoittajille jää patoutunutta kysyntää, mikä antaa usein joukkovelkakirjan jälkimarkkinakaupankäynnille hyvän startin. Jälkimarkkinahinnat olivatkin usein emissiohinnan yläpuolella. 

Vuoden 2017 poikkeuksellinen markkina tuntui opettavan sijoittajille, että kaikki uusemissiot ovat hyviä sijoituskohteita. Se myös jossain määrin vääristi sijoittajien käsitystä oikeista riski- ja tuottotasoista. 

Viime vuonna volatiliteetti palasi markkinoille pitkään jatkuneen poikkeuksellisen rauhallisen jakson jälkeen ja muistutti sijoittajia riskeistä. Myös jotkut heikosti menneet liikkeeseenlaskut tekivät sijoittajista varovaisempia. Emissiomarkkina toimi kuitenkin hyvin pitkälle syksyyn, kunnes osakemarkkinoilla alkoi rytistä. Lopulta vuoden loppuun mennessä esimerkiksi pohjoismaalainen high yield –emissiomarkkina oli käytännössä täysin jäissä, eikä esimerkiksi joulukuussa tehty Pohjoismaissa yhtään HY-liikkeeseenlaskua. Vuoden ensimmäiset emissiot näkivät päivänvalon tammikuussa, kun markkinoiden paniikki alkoi hellittää ja riskilisät kääntyivät jälleen lievään laskuun, mutta yleisesti hiljaiseloa jatkui aina pitkälle helmikuuhun saakka. 

Alkuvuoden aikana emissioita on nähty, mutta sijoittajien suhtautuminen riskiin on selkeästi muuttunut. Markkinat ovat vuoden 2017 hulluihin päiviin verrattuna normalisoituneet niin, että hinnoittelu ja tuottoerot eri yhtiöiden kesken ovat kasvaneet selkeästi ja sijoittajat suhtautuvat uusemissioihin aikaisempaa kriittisemmin.

Hyvänä esimerkkinä mainittakoon viime viikolta kolmen pörssilistatun suomalaisyhtiön liikkeeseenlaskut. Caverion ilmoitti laskevansa liikkeelle vähintään 75 miljoonan euron vakuudettoman seniorilainan, NoHo Partners (entinen Restamax) ilmoitti harkitsevansa 20-30 miljoonan euron hybridilainan liikkeeseenlaskua ja Consti-yhtiöt ilmoitti harkitsevansa arviolta 10 miljoonan euron hybridilainan liikkeeseenlaskua. 

Miten kävi? Kuultuaan sijoittajia Caverion printtasi hakemansa 75 miljoonaa 3,25 % kuponkikorolla, NoHo haitarinsa puolivälistä 25 miljoonaa 9 % kuponkikorolla, mutta Consti päätyi lopulta laskemaan liikkeelle selkeästi alkuperäistä suunnitelmaa pienemmän 3,2 miljoonan euron hybridin (12 % kuponkikorolla). 

Seniorilainan liikkeeseenlaskenutta Caverionia ja hybridilainat tehneitä NoHoa ja Constia ei tietenkään ole reilua verrata keskenään, lainat kun ovat hyvin erilaisia etuoikeusasemaltaan. Mielestäni tilanne silti  kuvastaa hyvin joukkovelkakirjamarkkinoiden nykytilannetta, jossa sijoittajilla tuntuu olevan jälleen selvästi aiempaa enemmän hinnoitteluvoimaa. Korkeammasta riskistä pitää maksaa selkeästi isompi korvaus eikä edes haetun rahoituksen kasaan haaliminen ole enää itsestäänselvyys. 

Hullut päivät ovat siis ohi ja markkina on normalisoitunut. Se ei ole sijoittajillekaan huono tilanne.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Korkosijoitusten monet roolit sijoitussalkussa
Seuraava
Suomeen tarvitaan vaurastumisvirasto