06.05.2015

Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina 26.4. kirjoitus ”kaappi-indeksoijista” eli rahastoista, jotka väittävät olevansa aktiivisia ja hinnoittelevat rahastonsa aktiivisen rahaston mukaisesti, mutta tosiasiassa seuraavat passiivisesti vertailuindeksiään. Asiakkaat maksavat...


Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina 26.4. kirjoitus ”kaappi-indeksoijista” eli rahastoista, jotka väittävät olevansa aktiivisia ja hinnoittelevat rahastonsa aktiivisen rahaston mukaisesti, mutta tosiasiassa seuraavat passiivisesti vertailuindeksiään.


Asiakkaat maksavat aktiivisissa rahastoissa siitä, että salkunhoitaja pyrkii omalla työllään valittua markkinaindeksiä parempaan tuottoon. Indeksisijoittamisessa ei ole mitään väärää, ei myöskään aktiivisessa sijoittamisessa, ei edes näiden yhdistelmässä. Tärkeintä on, että asiakas saa mitä tilaa, tai toisin sanoen, maksaa siitä, mistä kuvittelee maksavansa. Pitäisikö Finanssivalvonnan paljastaa tällaiset rahastot, jotka todellisuudessa salkunhoidossaan ”huijaavat” sijoittajia?


Cazalet ja Roncallin (2014) tutkimuksen mukaan osakevalinnasta saatava lisähyöty alenee merkittävästi, kun osakkeiden lukumäärä nousee salkussa 10 osakkeesta 20 osakkeeseen. Käytännössä tätä suuremmilla osakemäärillä salkun tuotto määräytyy erilaisten systemaattisten muuttujien perusteella. Finanssimarkkinoiden historiassa todistetusti toimivia tuottoajureita ovat olleet esimerkiksi yhtiöiden pieni markkina-arvo tai alhainen hinta suhteessa tasearvoon.


Kotimaisissa osakerahastoissa on keskimäärin 40 osaketta. Kenelläkään ei ole vahvaa näkemystä näistä kaikista. Mukana on varmasi yhtiöitä, joista salkunhoitaja ei pidä. Miksi? Kun hyvään hajautukseen riittää huomattavasti pienempi määrä sijoituksia.


Asiakkaalla on oikeus vaatia selkeitä ja ymmärrettäviä tuotteita, joilla on edellytykset tuottaa lisäarvoa. Yksi sijoitustapa ei välttämättä ole muita parempi. Nykyaikana parhaat sijoitussalkut rakennetaan toisiaan täydentävien ratkaisujen yhdistelminä. Erilaisuus voi olla jo itsessään asia, mistä kannattaa maksaa hieman ylimääräistä.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Joko tulet kaapista ulos?
Seuraava
Sormi pystyssä ja myrsky tulossa: mitä osakesijoittajan kannattaa huomioida?
Heikki Nystedt