05.10.2017

Olen vouhottanut pörssilistatuista pienyhtiöistä kohtuullisen paljon viime vuosina – tähän kai työnkuvanikin osin velvoittaa. Mitä enemmän pörssilistattuihin pienyhtiöihin perehdyn, sitä varmemmaksi tulen, että niissä sijoittajan pelikenttä on tehottomampi kuin suuryhtiöiden kohdalla. Osakepoimijat pyrkivät ensisijaisesti löytämään kohteita, jotka he tuntevat a) mielestään hyvin ja b) paremmin kuin sijoittajat keskimäärin. Olisihan se vallan mukavaa nähdä yhtiössä ja osakkeen arvostustasossa jotain, mitä muut eivät ole vielä hoksanneet.  

Suuryhtiöissäkin tapahtuu välillä hinnoitteluvääryyksiä, mutta havaintojeni mukaan niitä on huomattavasti todennäköisemmin pienyhtiökentässä. Tämä ei kaiketi ole ihme, koska esimerkiksi useimpien institutionaalisten sijoittajien huomio on monestakin syystä suuryhtiöissä. Miljardien tai ”edes” satojen miljoonien sijoitusvarallisuudesta muutaman miljoonan sijoituksella ei ole käytännössä mitään merkitystä salkun kokonaistuoton kannalta, joten parempi olla vaivautumatta. Raha puhuu myös siinä, mitä yhtiöitä analyytikot tavanomaisesti seuraavat. Taloudellisia perusteita voi olla hankala keksiä toivottomalta vaikuttavan nakkikioskin kunnolliselle seuraamiselle. Onneksi Inderes on parantanut lukuisten sijoittajien elämää Suomessa. 

Olisihan se vallan mukavaa nähdä yhtiössä ja osakkeen arvostustasossa jotain, mitä muut eivät ole vielä hoksanneet.  

Vaikka pienyhtiökentästä voi löytyä helmiä, niihin liittyy usein myös merkittäviä riskejä. Pienuus itsessään ei takaa menestystä tai epäonnistumista. Menestyksekkäällä suuryhtiöllä isohkotkaan takaiskut eivät välttämättä tunnu juuri missään, mutta pienemmän yrityksen kohdalla pienikin muutos esimerkiksi kilpailukentässä voi johtaa tuhoon. Lukuisille menestystarinoille löytyy usein siis vastinpari möhlintäkategoriasta. 

Pienyhtiöihin sijoitettaessa on mielestäni jopa suuryhtiöitä tärkeämpää ymmärtää yhtiön omistajakuntaa. Ketä on yhtiön taustalla ja miksi, onko näin jatkossakin ja millainen on omistajien tahtotila yhtiön tulevaisuuden suhteen? Hötkyilyn sijaan sijoitusta harkitsevan kannattaa tehdä kotiläksynsä. Surullisia esimerkkejä tuhoon ajautumisesta riittää. Tuhoon, joka luultavasti eri omistajakunnalla olisi vältetty. 

Jopa tietynlaista yhteisöllisyyttä voi päästä syntymään pienyhtiöiden omistajien joukossa. Näin tapahtuu harvemmin messukeskuksissa, mutta syrjäisemmissä saunatiloissa tai vastaavissa ”uskovaisten” kokoontumisajoissa näin voi hyvinkin käydä. Myönnetään tänä vuonna sen kokeneena, että Buffettin ja Berkshiren tapauksessa 40.000 ihmistä onnistuu siinä myös. 

Pienyhtiöiden kohdalla on tärkeää huomioida niiden osakkeiden alhainen likviditeetti. Tämä pätee erityisesti astetta suuremmilla pääomilla toimiviin sijoittajiin ja huonoina aikoina. Piensijoittaja harvemmin joutuu taistelemaan osakkeen olematonta vaihtoa vastaan, vaan muutama tonttu sujahtaa kyllä kaupaksi. Muutaman miljoonan kohdalla tilanne voi olla jo hyvin toisenlainen. Tämän vuoksi esimerkiksi Taalerilla pienyhtiösijoitukset tehdään lähtökohtaisesti varsin pitkällä aikajänteellä. Lisäksi olemme tehneet pienyhtiörahastoihimme ns. soft closingit eli rahastojen koon rajoittamiset vuosina 2015 (MikroMarkka) ja 2017 (MikroRein), jotta emme ajautuisi likviditeettiumpisolmuun. Veivaaminen ja kikkailu jätetään muille.   

Loppuun heitän pari pikaesimerkkiä: insinööritalo Etteplan ja kyberturvakonsultti Nixu. Näissä molemmissa olemme olleet MikroMarkan kautta pitkäjänteisinä omistajina. Etteplanissa meillä on noin 350.000 osaketta keskihinnalla 3,50 € / osake ja Nixussa 250.000 osaketta keskihinnalla 4,45 € / osake. Molemmissa alkuperäiset sijoitukset ovat hieman päälle millin ja Excel-voitot näyttävät hieman alle kahta milliä. 

Loppuun heitän pari pikaesimerkkiä: insinööritalo Etteplan ja kyberturvakonsultti Nixu.

Sekä Etteplan että Nixu ovat edenneet orgaanisen kasvun ohella onnistuneita yrityskauppoja tekemällä. Näitä odotamme jatkossakin. Nixu on hiljattain ilmoittanut aikeestaan siirtyä First Northista päälistalle. Samalla voidaan odottaa kasvurahan hakemista. Nixun kohdalla olemme olleet mukana sen First North -listautumisesta lähtien ja Etteplanissa käytännössä rahastomme toiminnan alusta alkaen. Myös Etteplan on hyödyntänyt pörssiä kasvurahoituksen hakemiseen, ja tällaisiin projekteihin suhtaudumme pääsääntöisesti hyvin myötämielisesti. On myös hienoa, että molemmat esimerkkiyhtiöistä ovat edelleen hyvin pieniä ja kasvupotentiaalia riittää vuosikausiksi. Nixun markkina-arvo on noin 80 miljoonaa, kun taas Etteplan ohitti kesällä hetkellisesti jopa Pöyryn noin 200 miljoonan euron markkina-arvollaan. 

Toivottavasti saamme nauttia näiden yhtiöiden kasvusta ja omistamisesta vielä pitkään. 

Alapuolella olevassa kuvassa (lähde: Bloomberg) nähdään Taaleri MikroMarkan, Etteplanin, Nixun ja muutaman Suomi-indeksin kehitys Nixun listautumisesta alkaen. 
 

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Kuulumisia Skandinaviasta
Seuraava
Infrastruktuuri – kaunis sana, josta on myös sijoituskohteeksi
Ilkka Väkeväinen