Pääomarahastot – Mitä Missä Milloin

29.09.2021

Ainakin vähän varttuneemmille ikäluokille Mitä Missä Milloin -kirjasarja on tuttu. Joka syksy ilmestyy uusi kirja, jossa käydään läpi edeltävän vuoden tapahtumia ja ilmiöitä. Minullakin on niitä kirjahyllyssä vuodesta 1972 äidiltä saatuna joululahjana ja edelleen joka vuosi lisään ne uskollisesti kirjahyllyyn, vaikka internetin aikakaudella ne ovatkin lähinnä sisustuselementti. 

Tällä kehnolla aasinsillalla päästään itse blogin asiaan eli pääomarahastoihin, joita on tarjolla nyt myös muille kuin ammattimaisille sijoittajille, ja joita voidaan pitää viime vuosien sijoitusilmiönä. Pääomarahastot olisivatkin varmasti kuvattuina sijoitusmaailman lähiaikojen MMM-kirjassa. Minkälaisia ne siis ovat sijoitustuotteina?

Pääomarahastoissa rahastonhoitaja päättää yksin, koska rahasto on avoinna merkinnöille ja koska sijoitetut varat sekä mahdollinen tuotto maksetaan rahastosta ulos.

Yksinkertaistettuna pääomarahastot ovat synonyymi suljetuille rahastoille, vaikka termiä pääomarahasto käytetään myös muissa yhteyksissä. Normaaleissa sijoitusrahastoissa sijoittaja voi itse päättää, koska sijoittaa niihin rahaa ja etenkin koska lunastaa niistä rahansa pois. Pääomarahastoissa rahastonhoitaja päättää yksin, koska rahasto on avoinna merkinnöille ja koska sijoitetut varat sekä mahdollinen tuotto maksetaan rahastosta ulos. Koska sijoittaja ei voi tehdä lunastuksia rahastosta, pääomarahastoilla on etukäteen määritelty toimikausi (yleensä enintään 10 vuotta).

Pääomarahastoja tehdään suljettuina, koska rahaston sijoitustoiminta on luonteeltaan sellaista, että se onnistuu parhaiten ratkaisussa, jossa sijoittajien varojen lunastukset rahastosta eivät kesken toimikauden ole mahdollisia. Usein sijoituskohteet saattavat olla niin epälikvidejä, että sijoittajille ei voi antaa vapaata lunastusoikeutta vaarantamatta rahaston sijoitustoimintaa. Sijoituskohteina saattaa olla asuntoja, kiinteistöjä, listaamattomia osakkeita tai joukkolainoja tai vaikkapa projekti, jonka lopputuloksena on biojalostamo. Rahasto saattaa myös hyödyntää sijoitustoiminnassaan strategioita, joissa lunastukset vaarantaisivat sijoitusstrategian onnistumisen (ns. hedgerahastot).

Markkinoille on viime vuosina tullut useita ”puoliavoimia” rahastoja, joissa sijoituskohde on epälikvidi, mutta siitä huolimatta sijoittajalla on mahdollisuus lunastuksiin muutaman kerran vuodessa. Tällöin rahaston kassassa on oltava varoja lunastuksien varalta, sijoituskohteissa painotetaan ainakin osittain likvidiyttä ja joissain tapauksissa voidaan ottaa velkaa lunastusta haluavien sijoittajien lunastusten maksamiseen. Näissä tilanteissa velka jää rasittamaan rahastoon jäävien sijoittajien osuutta. Erona pääomarahastoihin nämä puoliavoimet rahastot sopivat hyvin sijoittajille, jotka eivät halua tai pysty sitomaan varojaan vuosiksi. 

Koska pääomarahastoissa sijoittajan pääoman irrottaminen kesken elinkaaren ei ole mahdollista, saadaan pääomarahaston sijoitustoiminnassa valjastettua epälikvidien sijoituskohteiden koko tuottopotentiaali, sillä pääomarahastolla ei ole tarvetta varautua lunastuksiin kesken sen toimikauden.

Suomessa pääomarahastot ovat yleensä kommandiittiyhtiöitä.

Suomessa pääomarahastot ovat yleensä kommandiittiyhtiöitä. Yhtiömuoto soveltuu erinomaisesti pääomarahastoihin, sillä kommandiittiyhtiön yhtiömiehet voivat keskenään sopia lähes täysin vapaasti keskinäisistä suhteistaan. Yhtiömiehet eli rahastonhoitaja ja sijoittajat tekevät keskenään osakassopimuksen (rahastosopimuksen), jossa yleisesti sovitaan ainakin seuraavista rahastoa koskevista yksityiskohdista:

• toimikausi (koska rahasto on suljettu, sillä tulee olla eräpäivä)
• sijoitusstrategia
• sijoituskausi
• palkkiot

Kommandiittiyhtiöllä on aina vastuunalainen yhtiömies, jolla on yksin päätösvalta ja äänettömiä yhtiömiehiä, jotka sijoittavat kommandiittiyhtiöön yhtiöpanoksen rahana ja saavat sille rahaston sijoitustoiminnan tuloksen mukaista tuottoa.

Pääomarahastosijoitusta tarjotaan yleisesti sijoittajille voitonjakolainana, jonka liikkeeseenlaskijana toimii pääomarahaston rahastonhoitajan hallinnoima kommandiittiyhtiömuotoinen syöttörahasto. Vaikka rakenne saattaa ensi näkemältä vaikuttaa monimutkaiselta, sen tarkoituksena on helpottaa sijoittajan liittymistä pääomarahastoon. Sijoitus voitonjakolainaan toimii kuten normaali joukkolainasijoitus ja on täten tutumpi tapa toteuttaa sijoitus kuin kommandiittiyhtiön äänettömänä yhtiömiehenä oleminen. Sijoitukseen kommandiittiyhtiön äänettömänä yhtiömiehenä sisältyy byrokratiaa, sillä muun muassa yhtiömiehet pitää rekisteröidä kaupparekisteriin. Tämä vältetään käyttämällä syöttörahastoa ja voitonjakolainaa, jolloin sijoitus muistuttaa vaihtuvakorkoiseen joukkolainaan sijoittamista ja pääomarahaston tuotto maksetaan sijoittajalle voitonjakolainan korkona.

Kommandiittiyhtiö on myös verotuksellisesti tehokas tapa hoitaa rahastoa, sillä se ei maksa veroa tuloksestaan vaan veron maksaa suoraan kommandiittiyhtiön yhtiömies. Rakenteella vältetään osakeyhtiöihin liittyvä kaksinkertainen verotus, jossa veroa maksaa sekä yhtiö että osakas.

Pääomarahastolla pystyy tehokkaimmin sijoittamaan epälikvideihin sijoituskohteisiin – ja samalla hyötymään usein vain instituutioille tarjolla olevista sijoituskohteista. Sijoittajan tulee olla kuitenkin valmis siihen, että varoja ei saa lunastamalla vapaasti muuhun käyttöön pääomarahaston toimikauden aikana.

Mikäli sinulla on kykyä ja halua tehdä pitkäkestoinen sijoitus kohteeseen, johon muutoin on vaikea sijoittaa, niin pääomarahasto sopii sijoituskohteeksi juuri sinulle.