27.03.2017

Kai Leppelmeier

Kai Leppelmeier

Salkunhoitaja
Helsinki
+358 45 7734 9442

Vuosikymmeniä jatkunut yleisen korkotason trendimäinen lasku näyttää kääntyneen. Yhdysvalloissa keskuspankki (Fed) nosti ohjauskorkoa neljä kuukautta edellisen noston jälkeen. Nostot jatkunevat toistaiseksi poliittisista liikkeistä ja sekoiluista huolimatta. Myös Euroopan keskuspankin (EKP) mahdollisesta koronnostosta on alettu puhua, vaalikohkauksesta huolimatta. Pohjamutiin hakatut eurokorot nousevat jo tilanteen hieman normalisoituessa. Tätä kirjoitettaessa kaikki Euribor-korot ovat miinuksella, kolmen kuukauden Euribor on noteerattu viimeksi -0,33 prosenttiin. Sijoittajat maksavat Saksalle 0,1 % vuodessa oikeudesta lainata valtiolle rahaa seitsemäksi vuodeksi. Ei kuulosta houkuttelevalta. Saksan lainoja ostavatkin EKP:n lisäksi lähinnä muun muassa sääntelyn pakottamat sijoittajat, esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt. Keskuspankkikin on vähentämässä ostojaan, huhtikuussa lainoja ostetaan 20 miljardia vähemmän kuin maaliskuussa.

Negatiivisten korkojen markkinassa on helppo yhtyä näkemykseen korkojen laskutrendin kääntymisestä, ainakin vähän pidemmällä aikavälillä. Ja vaikka näkemystä ei jakaisikaan, on silti hyvä tietää, miten korkojen nousumarkkinassa kannattaa toimia. Miten korkosijoitustesi arvo kehittyy korkotason noustessa esimerkiksi 1-3 prosenttia? Onko korkosijoittajalla ylipäätään mitään toivoa tehdä tuottoja (tai välttää tappioita) korkotason noustessa?

Yksi vaihtoehto olisi unohtaa korkosijoitukset kokonaan ja vaihtaa osakkeisiin. Erityisesti pankkiosakkeet tyypillisesti nousevat korkojen mukana, sillä nouseva korkotaso kasvattaa pankkien korkokatetta. Monelle sijoittajalle osakkeet eivät ole kuitenkaan vaihtoehto riskitaso huomioiden. Osakkeet pitävät myös lähinnä talouskasvun ajamista maltillisista koronnousuista. Korkosokit puolestaan aiheuttavat tyypillisesti tappioita myös osakesijoittajille.

Jos uskoo inflaation ylittävän odotukset (n. 1,3 % seuraavan kymmenen vuoden aikana keskimäärin, lähteestä riippuen) voi ostaa inflaatiosuojattuja valtionlainoja. Saksan inflaatiosuojattuun kymmenen vuoden lainaan sijoittamalla voi lukita itselleen noin prosentin vuotuisen reaalimääräisen tappion. Ei kovin kummoinen suoja.

Yksinkertaisin tapa suojautua koronnousuilta on pitää salkku lyhyenä.

Joukkolainasalkun korkoriskiä voi suojata myös johdannaisilla. Pörssinoteerattujen indeksiosuurahastojen (ETF) kautta pääsee myymään valtionlainoja lyhyeksi vaikka ei suoraan voisikaan myydä futuureja. Shorttituotteissa kannattaa kuitenkin tietää mitä tekee, jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä.

Yksinkertaisin tapa suojautua koronnousuilta on pitää salkku lyhyenä. Mitä lähempänä sijoitusten eräpäivä on, sitä nopeammin pääsee sijoittamaan uudelleen korkeammalla korkotasolla. Hyötyä tulee, mikäli uusi korkotaso on korkeampi kuin mitä markkinoilla hinnoiteltiin lähtötilanteessa. Lyhyiden korkosijoitusten korkoriski eli duraatio on myös pienempi, eli niiden markkina-arvot heiluvat vähemmän korkotason liikkuessa. Äärimmäinen esimerkki on pitää rahat käyttötilillä odottamassa korkeampia korkotasoja. Odottavan aika on kuitenkin pitkä, erityisesti jos tilin korko on negatiivinen.

Korkeampi tuottotaso suojaa salkkua markkina-arvojen vaihtelulta ajan myötä. Yksinkertaistetusti jos vuotuinen juokseva tuotto on viisi prosenttia, vuoden jälkeen salkun lainojen markkina-arvo voi laskea viisi prosenttia ennen kuin toteutunut tuotto menee tappion puolelle. Tuottotasoa voi nostaa sijoittamalla Saksan valtiota riskisempien velallisten lainoihin, sekä muiden valuuttojen määräisiin lainoihin. Esimerkiksi kehittyvien markkinoiden valtionlainojen tuottotasot ovat keskimäärin korkeammalla. Korkojen nousua povaavan kannattaa kuitenkin muistaa, että erityisesti Fedin koronnostot ja vahva dollari ovat myrkkyä kehittyvien markkinoiden valuutoille. Ylipäätään korkeamman korkotason perässä muihin valuuttoihin sijoittava eurosijoittaja joutuu hyväksymään suuremman riskin valuuttakurssien heilahtelun vuoksi.

Korkopelkojen kanssa on ehkä kuitenkin hyvä pitää hieman jäitä hatussa.

Yksi tapa kasvattaa korkosijoitusten tuotto-odotusta on ottaa yritysten luottoriskiä. Vahvojen yritysten lainoista saa vähän lisätuottoa, heikompien tai syklisempien yritysten lainoista enemmän. Lisätuottoa voi saada myös sijoittamalla saman yrityksen riskisempiin lainoihin. Vakuudettomista lainoista saa enemmän tuottoa kuin vakuudellisista, juniorilainoista enemmän kuin seniorilainoista. Tässä vaiheessa on kuitenkin erityisen tärkeää analysoida yrityksen maksukyky ja varmistaa salkun riittävä hajautus. Lisäksi tulee varmistua saavansa lisäriskistä riittävän korvauksen. Kun salkun sijoituskohteiden erääntymiset ajoittaa oman sijoitushorisontin mukaan, on salkun tuotto tiedossa jo alkuhetkellä. Luonnollisesti tämä yhtälö ei toimi mikäli lainan liikkeeseen laskenut yritys ei pysty maksamaan korkoa tai laina pääomaa takaisin. Hajautuksella varmistetaan että yhden yhtiön ongelmat eivät vaikuta koko salkkuun.

Korkopelkojen kanssa on ehkä kuitenkin hyvä pitää hieman jäitä hatussa. Japanin talouden 30 vuoden matelu on varoittava esimerkki. Keskuspankit ovat edelleenkin varovaisia rahapolitiikan kiristämisen suhteen. Mikäli talous alkaa yskimään, koronnostot laitetaan jäihin. Poliittinen epävarmuus ja euroalueen valtioiden isot velkataakat rajoittavat myös keskuspankin mahdollisuuksia (ja halukkuutta) kiristää rahapolitiikkaa. Yhdysvalloissakin kohtalaisen hyvästä työmarkkinatilanteesta huolimatta inflaatio-odotukset ovat erittäin maltillisia. Onkin mielenkiintoista nähdä, minkälaisilta korkotasoilta lähdetään seuraavan talouden laskusyklin alkaessa. Osto-ohjelmat ja muut poikkeustoimet eivät jääne ainutkertaisiksi. Vaikka suurempaan paniikkiin ei tällä hetkellä näyttäisi olevan aihetta, kannattaa korkosalkku rakentaa kestämään kovemmatkin tyrskyt jo hyvän sään aikana.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Talous- ja tuloskasvu kääntymässä kehittyvien markkinoiden eduksi
Seuraava
Opas markkinakatsauksen lukemiseen