31.03.2015
Osinkotuottojen tanssilattialla viimeiset hitaat eivät vielä soi. Houkuttelevimmat kumppanit on silti jo viety. Ujoimpien sijoittajien kohtaloksi jäävät rujoimmat partnerit, jotka saattavat olla viekkaasti tälläytyneenä erilaisten kertaluonteisten osinkohoukutusten taakse: kaunis ulkokuori, sisältä läpimätää mustaa liejua. Moisiin sortuvia voi seuraavana keväänä kaduttaa. Onko järkeviä vaihtoehtoja vielä jäljellä?
Nordea. Osinkoa nostettiin noin 44 prosenttia ja samalla kerrottiin osingonmaksusuhteen kasvavan myös vuodelta 2015. Markkinat alkoivat uskoa, mitä yhtiön johto ja hallitus Wahlroosin johdolla on toitottanut varsin pitkään. Osinko noussee lähivuosina 75 sentin tuntumaan, jolloin 5 prosentin osinkotuottotasolla kurssi on 15 euroa. Nykyisessä ympäristössä tuottotaso saatetaan puristaa alemmaskin. Mikä olisi mielestäsi sopiva taso?
Sampo. Osake on jo ajat sitten irtautunut osien summa -laskelmien muodostamista realiteeteista. Ketään ei silti moiset höpölöpö-laskelmat tunnu kiinnostavan, kunhan osinkotuotto tikkaa. Nykyisellä n. 48 euron osakekurssilla tämän osinkohelmen tuottotaso on painettu jo vaivaiseen 4 prosenttiin. No, ainakin osalla odotuksissa on jo noin 2,5 euron suuruinen osinko parin vuoden päästä, jolloin 4 prosentin tuottotasoon pääsemiseksi osakekurssin pitäisi olla 62,5 euroa. Auta armias, jos osakekohtainen tulos hipookin jo kolmea euroa tuolloin ja koko roska jaettaisiin ulos osinkoina ja kiiman yltyessä sijoittajat hyväksyisivät vain 3 prosentin tuottotason: 3/0,03 = 100 €! Satasen skenaario on mielestäni erittäin epätodennäköinen, mutta siltikään kyseessä ei olisi likimainkaan suurin vääryys kuplien historiassa. P/E-lukukin olisi vasta 33 ja rapiat.
Fortum. Liiketoimintaympäristö on surkea. Venäjäkin on syvältä. Ehkä esimerkiksi näistä syistä johtuen sijoittajat eivät vieläkään ole ajaneet osinkotuottotasoa 6,5 prosentin alapuolelle. Ruotsin verkotkin on nyt myyty, ja rahaa on. Kiima ei ole silti vielä riittävä kumoamaan tiettyjä riskejä.
Okmetic. Jokseenkin omistajaystävällinen kioski erinäisine lisäosinkoineen ja pääomanpalautuksineen. En oikein pysy enää laskuissa mukana, kun rahaa tulvii takaisinpäin (tosin hyvin arvaamattomasti). Toimialan konsolidaation käynnistymiseen viittaavia toimenpiteitä on nähty sektorilla. Lunastustarjouksia ei silti tekisi mieli katsella alle 9 euron tason.
HKScan. Puolan Sokolow-myynti toteutui kesäkuussa 2014, jolloin tase tervehtyi, mutta osake ei kiinnostanut ketään. Sitten tehdään osinkokiimaa maagisesti lietsova lisäosinkoehdotus helmikuussa 2015. Osaketta ostetaan hullun lailla. Kuin talvipakkasella housuun lorottaisi? Operatiivisesti yhtiön liiketoiminnassa ei ole hurraamista – eikä ole ollut miesmuistiin. Kurssi ylös n. 77 prosenttia vuoden alusta. Missä määrin lämmikettä riittää tuleville talvipakkasille? Liiketoimintakin olisi käännettävä. Toivottavasti onnistuu.
Kasvuyhtiöt. Jos joku sijoittaja ei halua sijoittaa, kun yhtiö ei maksa osinkoa, niin pysyköön poissa. Sitten voi ostella rauhassa Sampoja ynnä muita. Kasvuyhtiöiden kannattaa uskaltaa kasvaa ja investoida, jos on järkeviä hankkeita (vaikka nollaosingon kustannuksella). Esim. tietoturvayhtiö SSH ei ole osinkoja viime vuosina liiemmin maksellut eikä toivottavasti maksa. Tietoturvayhtiöiden arvostuksessa liikevaihtopohjaiset kertoimet ovat avainasemassa, joten parempi pulskistuttaa yläriviä hikisillä osinkosenteilläkin. Ylärivin pursuttaminenhan on muutenkin helppoa puuhaa verrattuna alarivin paisuttamiseen – vai kuinka? Sitä voi kyllä pohtia, hinnoitellaanko edes tietoturvapuljuja loputtomiin liikevaihdon monikertoina tuloksentekokyvystä riippumatta – tuskinpa. Ei siltikään osinkoja, kiitos.
Mielistely. Sijoittajia nuoleskelevat osinkopolitiikat ja lupaukset ikuisuuksiin kasvavista osingoista menevät useimmiten mönkään pitkällä aikavälillä. Jo ensimmäisen laskuveden aikaan ollaan alastomana rannikolla. Korulauseet voivat toki lämmittää mieltä suotuisassa ympäristössä, mutta lopulta yhtiön liiketoiminnan kehitys ratkaisee, onko uholle perusteita.
Johtopäätös: Osinkokiima ei ole kokonaisuutena lähtenyt vielä hanskasta. Tietyissä tapauksissa merkkejä ylilyönneistä alkaa kuitenkin jo olla. Nykyinen sijoitusympäristö huomioiden ei olisi yllättävää, vaikka osingonmetsästysteemaan (ja osakkeisiin ylipäätänsä) puhallettaisiin tulevina vuosina ehta kupla. Tällä hetkellä tuntuisi silti uhmakkaalta lähteä tanssilattialta kokonaan pois – käteinen on useimmille liian polttava vaihtoehto muiden kerskaillessa mahtavilla osaketuotoillaan. Vaihtoehdot ovat totisesti vähissä, mutta viimeiset hitaat lähestyvät varmuudella.