Mitä nuorten tulee oppia taloudesta? 4 tärkeää asiaa.

08.05.2017

Muuten niin mainio koulujärjestelmämme ei opeta nuorillemme oman talouden hallintaa kuin vähän ja valinnaisena. Siksi kirjoitin listan siitä, mitä kaikkien kannattaisi ainakin osata ja myös opettaa omalle jälkikasvulleen. Nämä neljä perustietoa auttavat tekemään parempia päätöksiä.

1. Resurssien rajallisuus. Tämä on taloustieteessä aivan keskeinen asia, onhan taloustiede oppi rajallisten resurssien optimaalisesta käytöstä. Päätös olla antamatta kaikille kaikkea ei ole ilkeyttä vaan johtuu rajallisista resursseista. Nakkimuki lisää on porkkanapussi vähemmän. Sääntö on voimassa yhtä hyvin viikkorahaan kuin valtion budjettiin. Ja pätee jopa ennen vaaleja! Lisäksi periaate toimii myös ajan yli. Kakkupala tänään on kakkupala vähemmän huomenna. Rohkeimmat meistä voivat kertoa nuorisolle millä tahdilla popsimme nyt seuraavan sukupolven kakkuja velkaantumalla.

Kun ymmärtää resurssien rajallisuuden, ymmärtää että päätökset eivät olekaan helppoja. On paljon helpompi sanoa ”kaikille joka viikko hattara” kuin sanoa ”hattaraa kaikille ja maksatetaan lasku lapsillamme koron kera” (ks. myös kohta 4).

2. Talous ei ole nollasummapeli. Talouden kasvaessa voi olla voittajia ilman häviäjiä. Esimerkki: kun matkapuhelin keksittiin, saivat miljardit ihmiset siitä merkittävää hyötyä. Talous kasvoi globaalisti prosentteja tai kymmeniä prosentteja. Häviäjiäkin oli (kuten lankapuhelinten tekijät) mutta heidän tappionsa olivat pieni murto-osa yhteisestä hyödystä. Pieni osa hyödystä meni myös Nokian työntekijöille ja omistajille, mutta sen edellytyksenä ei ollut että joku hävisi saman summan. Sama periaate koskee kaikkia muitakin innovaatioita ja myös pörssiä: kenenkään ei tarvitse hävitä jotta joku voittaa. Poikkeus vahvistaa säännön: kasino-osakkeiden tapauksessa jonkun täytyy hävitä rahaa – mutta silloinkaan ei pörssissä vaan kasinolla.

3. Korkoa korolle. Yleisesti väitetään Einsteinin sanoneen korkoa korolle -ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi tai maailman mahtavimmaksi voimaksi. On hyvin epävarmaa sanoiko Einstein koskaan näin. Lähes varmaa kuitenkin on, että korkoa korolle tuo rahahuolettomat eläkepäivät jos alkaa poimia arvo-osakkeita jo nuorella iällä. Jos osakesäästäminen kuulostaa nuorisolle aivan liian pitkäjänteiseltä -kuten on aina ollut ja tulee aina olemaan - toiseksi paras tulos on että opilla välttää houkutuksen velkaantumisesta.

4. Kannustimet ohjaavat tekoja. Sanomisiimme ja tekemisiimme vaikuttavat kannustimemme. Ihmiset toimivat useimmiten oman etunsa mukaisesti. Ihmiset ajavat oman etunsa vastaisia asioita yhtä usein kuin puolustavan joukkueen pelaajat ovat epäselvässä tilanteessa sitä mieltä että koko kiekko oli yli maalilinjan. Esimerkkejä riittää: vaatekaupan myyjä ei koskaan sano että vaate näyttää kamalalta ylläsi. Suomalaiset ovat työllistyneet hämmästyttävän usein suunnilleen 499 päivän työttömyyden jälkeen.

Kuvan lähde: Kyyrä, Pesola, Rissanen: Unemployment in Finland: A Review of Recent Changes and Empirical Evidence of Behavioral Responses.

Ennustan, että tämän vuoden alusta lähtien työllistymispiikki osuu 399 päivän kohdalle. Eikä missään näistä esimerkeistä ole mitään pahaa. Ihmiset toimivat näin. Asia kannattaa hyväksyä ja ottaa vain huomioon omia päätöksiä tehdessä.

Oman edun merkitys ei rajoitu vain talouteen ja raadolliseen kaupantekoon. Esimerkki: Kannustimiin perehtynyt professori Steve Levitt yritti opettaa 3-vuotiasta Amanda-tytärtään potalle antamalle hänelle kannustimen: lempikarkkia aina onnistuneen pottakäynnin jälkeen. Muutamassa päivässä tytär oppi systeemin liiankin hyvin: pian edellisen palkinnon haun jälkeen hän oli uudestaan menossa antamaan potalle muutaman tipan. Ja uudelleen. Ja uudelleen. Kannustimilla saa mitä tilaa: isä oli tilannut mahdollisimman monta onnistunutta pottakäyntiä. Ja niitä hän sai. Kannustin oli tehokas – Amandahan edistyi muutamassa päivässä vaippoja tarvitsevasta suoranaiseksi rakonhallinnan ammattilaiseksi - mutta tuotti tahattomia vaikutuksia.

Alla Economistin video Amandasta (englanniksi)

Jos nuori oppii puntaroimaan myyjien, deittien, somekuplansa, kaveriensa ja vanhempiensa sanomisia ja tekemisiä heidän oman intressinsä valossa, tekee hän väistämättä lukemattomia parempia valintoja elämänsä aikana. Vielä parempi jos hän lisäksi ymmärtää, että vanhemmilla, lainsäätäjillä tai yritysjohtajilla ei ole mitään mahdollisuutta rakentaa kannustimia, joita joku ei oppisi hyväksikäyttämään alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti.

Kaikki neljä perussääntöä tuntuvat tarkemmin ajateltuna ilmeisiltä. Hienointa olisi jos nämä johtaisivat nuoren kiinnostuksen heräämiseen ja lisäopin hakemiseen. Innokkaimmille annan vielä jokeritehtävän: selitä lapsillesi miksi meidän sukupolvemme on em. opeista huolimatta velkaannuttanut lapsensakin yhteisellä velanotolla. Vastaus löytynee kohdan 4 avulla.