10.11.2016
Viitisen vuotta sitten olin kahden kollegani kanssa tilanteessa, jossa meidän kolmen piti toteuttaa monen sadan miljoonan euron tuulipuistot Suomeen.
Perinteisessä projektinhallintamallissa energiayhtiöt hallinnoivat projekteja: tilaavat kaivurimiehet, murskeet ja ojankaivajat mistä parhaiten taitavat ja hallitsevat itse kaikkea tekemistä. Totesimme, ettei sama toimisi meidän mallissamme, hukkuisimme työhön.
Mietimme tarkkaan, missä olemme hyviä, ja ulkoistimme loput. Koska tuulivoimaprojektin läpivientiin ei ollut Suomessa vakiintunutta konseptia, saimme kehittää siitä juuri sellaisen kuin halusimme; järkevän ja meidän projekteihimme sopivan.
Loimme sopimusmallin, joka ohjaa siihen, että kaikilla osapuolilla on samat intressit ja työmaalla tehdään järkeviä päätöksiä. Myös urakoitsija tahtoo tässä mallissa tilaajan parasta. Jos kaikki menisi kuten elokuvissa, projektijohtaja olisi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen paikalla vasta avajaisissa.
Oikeastihan se projekti ei mene kuten elokuvissa, vaan yleensä päin honkia. Jokainen projekti on lähtölaukaus ongelmille. Aina voi kaatua nosturi, tulla väärää mursketta, valu mennä vikapaikaan tai jotain muuta. Ongelmiin pitää pystyä reagoimaan välittömästi, ja projektiorganisaation osaaminen mitataan siinä, kuinka hyvin niistä selvitään.
Teimme kumppaneidemme kanssa pitkät raamisopimukset. Sitoutimme siis heidät sopimusteitse tekemään kaikki hommat mahdollisimman hyvin, jotta työt jatkuisivat myös seuraavissa hankkeissa. Näin kaikki halusivat tehdä parhaansa varmistaakseen yhteistyön jatkumisen.
Tuulivoimarakentamiseen kehittämämme sopimusmalli on ns. tavoitehintainen projektinjohtourakka kattohinnalla.
Tämänkaltainen urakkamalli soveltui meille täydellisesti. Kyseisessä mallissa urakoitsija tekee meille tarjouksen tavoitehinnasta sekä kateprosentista. Tavoitehinta on alkuarvaus urakan toteutushinnasta ja se perustuu urakoitsijan kokemuksiin vastaavista hankkeista, ei millintarkkaan suunnitelluun. Mallissa urakoitsija saa siis sovitun kateprosentin kuluilleen. Tilaajana meillä on oikeus nähdä kaikki kululaskut, ja myös mahdollisuus vaikuttaa aliurakoitsijavalintoihin.
Mallin älykkyys piilee siinä, että jos urakoitsijan kustannukset ylittävät kattohinnan, urakoitsija maksaa kaikki kustannukset sen ylittävältä osalta. Vastaavasti mikäli tavoitehinta alitetaan, hyöty jaetaan urakoitsijan ja tilaajan kesken. Kun urakoitsija onnistuu toteuttamaan projektin tavoitehintaa alhaisemmalla hinnalla, heidän katteensa nousee. Vastaavasti jos kattohinta ylitetään, heidän katteensa laskee ja menee lopulta nollaan tai jopa tappiolle.
Meidän tehtäväksemme jää infratöiden ja tuulivoimalatoimituksen välisen rajapinnan valvominen sekä laadunvalvonta. Säästöjä ei voida hakea laadun kustannuksella. Urakoitsijoiden välisen rajapinnan välistä valvontaa varten teemme kolmikantasopimuksen tiedon välityksestä ja yhteistyöstä. Siinä velvoitetaan esimerkiksi infratoimittaja välittömästi kertomaan tuulivoimatoimittajalle, jos tulee myöhästymisiä. Tuulivoimatoimittaja puolestaan velvoitetaan käymään työmaakokouksissa jo ennen heidän urakkansa alkua. Tavoitteenamme oli luoda suora keskusteluyhteys kaikkien osapuolten välille, ja siinä myös onnistuimme.
Sopimusmallin ansiosta kaikki ajattelevat fiksummin pyrkiessään alittamaan tavoitehinnan ja miettivät aina oma-aloitteisesti halvinta ratkaisua.
Kaikki päätökset tehdään siellä, missä asiat parhaiten tunnetaan, ja siksi valvojia ja projektipäälliköitä on rohkaistu tekemään kaikki tarvittavat päätöksen ja annettu heille niihin myös valtuudet.
Sopimusmalli on ollut huikea onnistuminen. Se on nyt ollut käytössä meillä 3-4 vuotta, ja projektimme ovat toteutuneet onnistuneesti aikataulussa ja budjetissa. Olemme jopa alittaneet tavoitehinnan lähes kaikissa projekteissa. Nykyään meidän aloittamamme sopimusmalli on käytössä myös monilla muilla Suomen tuulivoimatoimijoilla.
Voisit olla kiinnostunut uudesta Aurinkotuuli-rahastostamme. Lue lisää.