02.12.2016

Keväällä 2013 tapasimme ArvoMarkan tiimoilta Ixonos Oyj:tä ja totesimme, että vielä ei ollut tuon yhtiön aika tulla salkkuun. Yhtiön tunnuslukuja analysoidessa kävi ilmi, että Ixonoksen markkina-arvo keväällä 2013 oli 9 miljoonaa euroa. ArvoMarkka-rahaston koko oli tuolloin n. 100 miljoonaa euroa, joten jos rahasto olisi ostanut yhden prosentin painolla Ixonosta, olisimme omistaneet yhtiöstä yli 11 %. Yksi prosentti rahastosta, yhdentoista prosentin omistusosuus pienyhtiöstä ei kuulostanut kovin hyvältä riski-tuotto suhteelta. Suomi-salkunhoitajaa alkoi kuitenkin harmittaa, kun muutenkin Helsingin pörssissä oli ollut vaimeaa esimerkiksi listautumisrintamalla. Kokemus kuitenkin samalla osoitti, että pieniä yhtiöitä ei kannata jättää katsomatta niiden pienuuden nojalla.

Laitoimme pörssin yhtiöt jonoon markkina-arvon perusteella ja jopa lähes puolet Helsingin pörssin yhtiöistä oli markkina-arvoltaan alle 150 miljoonaa euroa! Tämä oli ”punainen vaate” Taalerin sijoitustoiminnolle, joka haluaa löytää asiakkailleen sijoituskohteita, joissa on arvoa ja joissa välttämättä muut eivät pyöri. Pisteenä i:n päälle tietoturvayhtiö Stonesoft myytin Yhdysvaltoihin 330 miljoonalla eurolla. Yhtiön markkina-arvo kymmenkertaistui vuodesta 2006. Näin yhtäkkiä edessämme oli markkina, jossa saattoi tehdä satumaisia löytöjä. Oli aika rakentaa Erikoissijoitusrahasto Taaleri MikroMarkka.

Syksyn 2013 aikana haimme luvat rahastolle Finanssivalvonnalta. Alusta lähtien halusimme huomioida pienyhtiösijoittamisen suurimman riskitekijän, likviditeetin. Rahastosta tehtiin erikoissijoitusrahasto, jolloin vapausasteet ovat perinteisiä rahastoja suuremmat. Yhden osakkeen painoarvo voi nousta 20 prosenttiin, eli jos joku yhtiö alkaa vahvasti mennä oikeaan suuntaan, voimme antaa sen rauhassa nousta merkittävästi eivätkä rahaston sijoitusrajat tule vastaan. Tätä olemme hyödyntäneet esimerkiksi salkun isoimmassa sijoituksessa, Comptelissa, jota hankimme salkkuun ensimmäisen kerran kevättalvella 2014.

Toinen tärkeä rajoite on rahaston aukiolo. Pienillä yhtiöillä ei kannata yrittää muuttaa koko allokaatiotaan. Mikäli lähtee heikossa markkinatilanteessa realisoimaan suurta erää epälikvidiä pienyhtiötä, yleensä ampuu vain itseään jalkaan. Rajusti myymällä laskee lähinnä oman omaisuutensa arvoa. MikroMarkka on kerran kuukaudessa auki ja lunastusten toteuttamiseen on aikaa lunastusten tullessa noin kaksi viikkoa. Näin pyrimme välttämään pakkomyynnit huonoon hintaan ja samalla suojelemme jäljelle jääviä osuudenomistajia.

Vuosi 2014 oli vielä salkun kasvattamisen ja positioiden keräämisen vuosi. Salkun muutos -2 % ja moni oli jo valmis hylkäämään koko idean. ”Eihän noista epälikvideistä pikkuyhtiöistä mihinkään ole.” Vuonna 2015 muutkin markkinaosapuolet löysivät pikkuyhtiöt, mutta erityisesti MikroMarkan salkussa olleiden yhtiöiden tuloskunto parantui kohisten. Comptel, Etteplan, Okmetic, Teleste ja Pihlajalinna muutamia mainitakseni. Rahasto +46 % ja ykköspaikka monta kuukautta Suomeen sijoittavien rahastojen joukossa. Tämä vuoden tähtiä ovat edelleen olleet Comptel ja Kiinaan ostettu Okmetic. Rahaston tuotto tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä on ollut 11 %, joka on olosuhteisiin nähden ja viime vuoden nousu huomioiden vähintäänkin tyydyttävä.

Alusta alkaen teimme päätöksen, ettemme kasvata rahastoa liian suureksi, jotta ei käy niin usein nähtyä ilmiötä. Menestynyt rahasto kerää yhä suurempia summia hoidettavakseen ja jos strategiana on sijoittaa pienyhtiöihin, liian iso rahamäärä johtaa oman mahdottomuutensa vuoksi siihen lopputulokseen, että rahaston koon takia aletaan sijoittaa yhä enemmän isompiin ja isompiin firmoihin. Näin alussa mukana olleet ja rahaston strategiaan uskoneet huomaavat omistavansa vähintäänkin keskisuuria yhtiöitä, joiden nousupotentiaali voi olla rajoitetumpi suuren kokonsa vuoksi. Taaleri MikroMarkka kertoi liikkeelle lähtiessään, että jos rahasto joskus saavuttaa 30 miljoonan euron koon, suoritamme ns. ”soft closingin” eli nostamme merkintäpalkkion 5 prosenttiin, perimme sen ihan jokaiselta ja maksamme mahdolliset merkintäpalkkiot rahastolle, ei hallinnointiyhtiöille.

Kesällä 2015 tämä ratkaisu näki päivänvalon: nostimme merkintäpalkkion 5 prosenttiin ja sen jälkeen sisään tuleva rahavirta on hiljentynyt merkittävästi. Rahaston koko on nyt n. 39 miljoonaa euroa ja se on sopivan kokoinen suomalaisiin pienyhtiöihin. Pyrimme pitämään rahaston osakkeiden lukumäärän noin kahdessakymmenessä, jotta jokaisella omistamallamme yhtiöllä on aidosti merkitystä rahaston arvoon.

Uudet listautumiset ovat ilahduttavasti lisääntyneet ja ne katsomme MikroMarkan silmin lähes kaikki. Olemme kuitenkin olleet äärimmäisen kriittisiä osallistumisissamme. Esimerkiksi First North-listalta olemme osallistuneet kolmen vuoden aikana ainoastaan Nixun ja Vincitin anteihin. Pörssistä löytyy tänäkin päivänä paljon mielenkiintoisia pienyhtiöitä, joita monet sijoittajat hylkivät. Me MikroMarkassa olemme valinneet toisen tien - me seuraamme, tapaamme, analysoimme ja sijoitamme Helsingin pörssin pikkuyhtiöihin. Tämä työ jatkuu kolmen vuoden syntymäpäivien jälkeenkin.

Lämmin kiitos luottamuksesta osuudenomistajillemme.

Mika Heikkilä & Olli Viitikko, salkunhoitajat

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Kuulumisia osakeseminaarista Frankfurtista
Seuraava
Projektirahoitteinen tuulivoimapuisto - pankin DD sijoittajankin turvana