20.05.2021

Pekka Samuelsson

Pekka Samuelsson

Sijoitusjohtaja, impakti-sijoitukset
Helsinki
+358 50 523 5834

Yksi periaatteistamme impakti- eli vaikuttavuussijoittamisessa on, että uskomme markkinatalouteen. Mistä moinen? Yleinen mielipide tuntuu olevan, että markkinatalous on syypää suurimpaan osaan maailman ongelmista, esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Rohkenen olla vahvasti eri mieltä!

Ensinnäkin markkinatalous ei ole syypää ilmastonmuutokseen, vaan vika on sen soveltamisessa. Viime vuosiin asti hiilidioksidi on ollut lähestulkoon ainoa ympäristölle haitallinen aine, jonka ilmakehään päästäminen on ollut lähes kaikkialla maailmassa ilmaista! Jos merkittävän negatiivisen vaikutuksen aiheuttaminen on ilmaista, sitä tehdään surutta.  

Toimiakseen markkinatalous edellyttää, että kaikki tuotteiden ja palveluiden vaikutukset – myös ulkoisvaikutukset – on hinnoiteltu oikein. Vain silloin toimii Adam Smithin kuuluisaksi tekemä markkinatalouden ”näkymätön käsi”, joka ohjaa omaa etua tavoittelevan tuottamaan yhteistä hyvää.

Ja mitä tapahtui heti, kun vasta alkoi näyttää todennäköiseltä, että tulevaisuudessa hiilidioksidipäästöt tulevat maksamaan? Markkinatalouden kaunein puoli eli yrittäjien innovatiivisuus pääsi irti. Valtava määrä yrityksiä kehitti toinen toistaan innovatiivisempia menetelmiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tai eliminoimiseen kokonaan.

Tässä muutama hieno esimerkki:

  • uusiutuvan energian yksikkökustannuksen lasku ja sen myötä volyymit ylittivät villeimmätkin ennusteet, 
  • kehitettiin sähköautoja, jotka eivät enää olleetkaan tylsiä ja jotka käyvät kaupaksi nopeammin kuin niitä ehditään tehdä. Teslasta tuli maailman arvokkain autoyhtiö.  
  • suomalainen Betolar* kehitti menetelmän, jolla betonista vähennetään 80 % hiilidioksidipäästöjä ja 
  • suomalainen Woodly* kehitti puupohjaisen hiilineutraalin muovin. 

Lähestulkoon kaikki yritykset ovat julkistaneet ohjelman, jolla hiilidioksidipäästöjä leikataan. 

Väitänkin, että markkinatalous ratkoo tehokkaimmin maailman suuria ongelmia. Jo mainitsemani innovatiivisuuden lisäksi sille on kaksi muutakin perustetta: skaala ja palkitsemisvaikutus.

Skaalalla ei ole rajaa: jos ongelman ratkaisu voidaan muotoilla taloudellisesti kannattavaksi liiketoiminnaksi (ja vain silloin, monet ongelmat eivät tähän muottiin suostu), löytyy suuria pääomia ja skaalaa voidaan kasvattaa lähes rajattomasti. 

Esimerkki: kun uusiutuvasta energiasta tuli halvin tapa rakentaa uutta energiantuotantoa, volyymit ovat kasvaneet vahvasti ja kasvu näyttää vain kiihtyvän. Norjalainen listattu yhtiö Scatec* on asettanut tavoitteekseen rakentaa n. 10 miljardilla eurolla 12 gigawatin lisäkapasiteetin aurinko- ja vesivoimaa kehittyviin maihin vuoden 2025 loppuun mennessä. Kapasiteetin lisäys vastaa suunnilleen Suomen tämänhetkistä sähköntuotantokapasiteettia. Vuoden 2014 listautumisestaan alkaen Scatec on jo kymmenkertaistanut kapasiteettinsa 0,2 gigawatista yli 3 gigawattiin. 

Palkitsemisvaikutus: Vastuullisten ja positiivisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan vaikuttavien yhtiöiden osakekurssit ovat nousseet vahvasti viimeisen vuoden aikana. No mitä väliä sillä on? Miten osakekurssit muka vaikuttavat reaalimaailmaan? Vaikutus on valtava: tällä hetkellä kaikki maailman lahjakkaimmat yrittäjät ainakin harkitsevat, että heidän yrityksensä ratkoo omalta osaltaan jotakin maailman polttavimmista ongelmista. Samoin kaikkien maailman suuryhtiöiden hallitusten asialistalla on yhtiön liiketoiminnan kehittäminen kestävämmän kehityksen tielle, mieluusti niin että samalla ratkotaan maailman polttavia ongelmia. 

Heillä on siihen kaksi hyvää syytä: hyvän tekeminen motivoi monia, etenkin nuoria ja palkinto onnistumisesta ei enää ole pieni tai olematon, vaan markkinatalous ja arvopaperimarkkinat palkitsevat onnistujat ruhtinaallisesti. Lupaan että yhtiö, joka kehittää ensimmäisenä halvan tavan hiilidioksidin kaappaamiseen ilmakehästä (kalliita tapoja on jo), tulee saamaan ison palkinnon. Ja se on aivan oikein. 

Maailman pelastamisella pitääkin tienata paljon rahaa! Mitä siitä tulisi, jos vain haitallisella liiketoiminnalla tienaisi? 

*) Betolar, Woodly ja Scatec ovat erikoissijoitusrahasto Impaktin sijoituskohteita. 

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Mitä on erinomainen varainhoito?
Seuraava
The Man Who Knows the Road Does Not Join the Caravan eli salkunhoitajan pitää poiketa valtavirrasta
Olli Viitikko