18.06.2021

Olli Viitikko

Olli Viitikko

Salkunhoitaja
Helsinki
+358 40 450 3741

Otsikon sanaparsi on käsittääkseni englanniksi käännetty turkkilainen sananlasku, joka sattui muistikuvieni mukaan olemaan aikoinaan Taaleri Varainhoidon nettisivuilla entisen kollegani käyttämä aforismi. Kyseinen viisaus sopii oivallisesti erääseen salkunhoidon näkemyksellisyyden mittariin, niin sanottuun active shareen eli aktiiviosuuteen. Antti Petäjistö (osin yhdessä Martijn Cremersin kanssa) on tehnyt active sharesta ja rahastojen performanssista akateemisia tutkimuksia, joihin kannattaa perehtyä, mikäli teema kiinnostaa laajemmin. Myös Kauppalehdessä oli alkuvuonna mainio juttu, jonka voi lukea tästä.

Aktiiviosuus mittaa käytännössä sitä, kuinka paljon salkunhoitaja ottaa näkemystä rahaston vertailuindeksiä vastaan eli poikkeaako salkun koostumus indeksikoostumuksesta vai harjoitetaanko kyseisessä rahastossa niin kutsuttua kaappi-indeksointia eli ollaan käytännössä hyvin lähellä indeksikoostumusta, mutta laskutetaan aktiivisen rahaston kuluja. Sadan prosentin aktiiviosuus tarkoittaa, että rahasto poikkeaa täysin vertailuindeksin koostumuksesta ja nollan prosentin aktiiviosuus tarkoittaa identtistä koostumusta. Jos ei ota näkemystä ja kulut juoksevat, salkunhoitaja päätyy lopulta kortistoon.

Mitä isompi ja kankeampi rahasto on ja mitä pienempi on rahaston sijoitusuniversumi, sitä hankalampi on poiketa vertailuindeksin koostumuksesta. Jos kyseessä on esimerkiksi jättiläismäinen Suomi-osakerahasto, on hankala tunkea kymmeniä miljoonia Rapalaan tai Relais Groupiin. Tällöin ei ole yllätys, että varoja ohjataan Sampoon, Nokiaan, UPM:ään ja moniin muihin Suomen mittakaavassa jättiläismäisiin yrityksiin. Siinä, että tunkee näihin jättiläisiin suuria rahatukkuja, ei ole tietenkään mitään väärää. Monet Suomen suuryhtiöistä ovat olleet erinomaisia sijoituskohteita, ja osa on varmasti jatkossakin.  

Jos yksi suurimmista aktiivisista valinnoista on se, että rahasto on Kojamossa prosentin tai kahden ylipainossa, voi sitten kukin miettiä, millainen lopputulos on luvassa (suhteessa vertailuindeksiin) pitkällä aikavälillä kaikkien rahastokulujen jälkeen. On todella hankala voittaa vertailuindeksi ainakaan selvästi, ellei salkun koostumus eroa merkittävästi vertailuindeksin koostumuksesta.

Taaleri Varainhoidolla ei ollut tapana kulkea karavaanissa, vaan pyrkiä tekemään sijoitusratkaisuja, jotka poikkeavat valtavirrasta. On ollut ilahduttavaa huomata, että myös Aktialla aktiivisessa salkunhoidossa kavahdetaan esimerkiksi sanoja ”ylipaino” ja ”alipaino”. Sijoituksia ei siis mietitä indeksipainojen kautta, vaan siitä näkökulmasta, onko jokin yhtiö hyvä sijoitus vallitsevilla fundamenteilla ja muilla lähtökohdilla vai ei. Voin myöntää, että Taaleri Varainhoidossa emme useimmiten edes tienneet yksittäisten yhtiöiden indeksipainoja, koska se olisi saattanut vaikuttaa ajatteluumme yhtiöiden painottamisessa. Toki aina välillä esimerkiksi aktiiviosuuslaskelmien yhteydessä painot saattoivat tulla tietoomme ja olisihan sekin hieman outoa, että esimerkiksi Suomeen keskittyvällä salkunhoitajalla ei olisi mitään käsitystä siitä, minkälaisissa painoissa yhtiöt edes suurin piirtein indekseissä ovat.

Rahastobisnes on skaalautuvaa eli sama(t) salkunhoitaja(t) voi(vat) paperilla hoitaa yhtä helposti miljardia tai kymmentä miljardia, jos vain sijoituskohteiden likviditeetti antaa myöden. Tästä huolimatta rakensimme Taaleri Varainhoidossa useita rahastoja, joissa oli varsin maltillinen ”maksimikoko”, jotta pystymme olemaan aidosti aktiivisia ja ottamaan voimakasta näkemystä juuri niissä kohteissa, joissa mielestämme tuotto/riskisuhde vaikuttaa kaikista suotuisimmalta. Isoille rahastotaloille tällaisissa tuotteissa ei tyypillisesti ole mitään järkeä, koska tällaiset rahastot eivät tee tarpeeksi rahaa rahastoyhtiölle vs. muut rahastot ja vs. vaiva.

Meidän kuuluisin esimerkkimme on luultavasti Erikoissijoitusrahasto Taaleri Mikro Markka, jonka alkuperäinen tavoitekoko oli ainoastaan 30 miljoonaa euroa. Rahasto startattiin joulukuussa 2013 ja alku oli vaisu, eikä rahasto kiinnostanut moniakaan. Ketsuppipulloefektin jälkeen vuonna 2015 saavutimme tavoitekoon ja rahastoon tehtiin ns. soft closing eli rahaston koon rajoittaminen ensimmäisenä Suomessa. Koronamontussa keväällä 2020 avasimme rahaston muutamaksi viikoksi poikkeuksellisien sijoitusmahdollisuuksien vuoksi. Saaduilla varoilla ostimme mm. Tikkurilaa.

Toiminnan alusta Mikro Markka on tuottanut noin 330 prosenttia eli noin 21,4 % vuosittain. Rahasto on myös selvästi parhaiten tuottanut Suomi-osakerahasto toimintansa alusta mitattuna. Näiden seurauksena hoidettavat varatkin ovat paisuneet kuin varkain yli 120 miljoonaan euroon, mutta aktiivinen ote on pystytty säilyttämään. Se on kuitenkin aina helpompaa pienemmillä pääomilla.

Ellen väärin muista, aikoinaan Biotiestä tulleen ostotarjouksen vuoksi hävisimme vertailuindeksille noin 5 prosenttiyksiköllä päivässä, kun meillä ei ollut yhtiön osakkeita. Meillä ei ollut mitään käsitystä, oliko Biotie edes OMX Helsinki Small Cap GI:ssä mukana vai ei, saati missä painossa.

Rahaston strategia, fokus ja muut reunaehdot kannattaa miettiä sellaisiksi, että salkunhoitaja voi tehdä sitä työtä, josta hänelle ensisijaisesti maksetaan: ottaa näkemystä. Muussa tapauksessa indeksiosuusrahastot (ETF) ovat järkevämpi vaihtoehto sijoittajalle ja usein näin on, vaikka aktiivisesti hoidetun rahaston strategia itsessään olisikin tolkullinen.

Aktia osti Taaleri Varainhoito Oy:n keväällä 2021.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Markkinatalous ratkoo maailman suurimpia ongelmia