Maailmanhistorian yhteisöllisin talouskriisi jatkuu - syyllisiä ei etsitä kuten finanssikriisissä

20.03.2020

Maailmanlaajuinen ja ennennäkemätön yhteiskunnallinen, taloudellinen ja samalla hyvin yhteisöllinen poikkeustila jatkuu. Yksityinen sektori, valtio ja keskuspankit ovat kaikki samassa veneessä – syyllisiä ei etsitä kuten finanssikriisissä, vaan proaktiivisia ratkaisuja.

Tämä on hyvin tärkeä ero verrattuna finanssikriisiin (2008 Lehman ja 2011 euroalue), joissa syyttävä sormi osoitti finanssisektoria ja yksittäisiä euromaita (PIIGS) kohden. Pelättiin koko rahoitusjärjestelmän kaatumista vastapuoliriskien realisoituessa. Kynnys pankkien ja yksittäisten valtioiden tukemiselle oli hyvin suuri, valmiita mekanismeja keskuspankkien arvopaperihankinnoille ei ollut olemassa ja kollektiivista finanssipoliittista elvytystä ei edes harkittu. Tilanne on nyt täysin toinen.

Käytännössä kaikki maailman keskuspankit ovat ilmoittaneet massiivisista uusista toimista rahoitusjärjestelmän turvaamiseksi ja finanssipoliittisia elvytyspaketteja rakennetaan hyvin proaktiivisesti. Myös euroalueen suurin jäsenmaa Saksa on lähtenyt talkoisiin mukaan huolimatta siitä, että maassa on perinteisesti harjoitettu hyvin kireää talouspolitiikkaa.

Nykyinen kriisi on ulkoisesta shokista johtuva kaikille yhteinen ja väliaikainen syvä talouskriisi, ei vuosien 2008 tai 2011 kaltainen rakenteellinen finanssikriisi, jossa pelättiin koko rahoitusjärjestelmän kaatumista!

Lyhyellä aikavälillä kurssiheilunta säilyy korkealla. Koronatartuntojen eksponentiaalinen kasvu ja rajut toimenpiteet ihmisten liikkuvuuden rajoittamiseksi ylläpitävät epävarmuutta.

Erilaiset sijoittajien riskinottohalukkuutta ja asemoitumista kuvastavat mittarit osoittavat, että tunnelmat ovat viimeksi olleet yhtä pessimistiset vuoden 2008 finanssikriisissä. Tämän lisäksi maailmantalouden kasvuennusteita on laskettu taantumatasoille ja esim. Euroopassa (stoxx 600) yritysten tulosten ennakoidaan laskevan kuluvan vuoden aikana yli 25 %. Paljon on siis hinnoiteltu.

Nykyisen taantuman kysyntäshokki todennäköisesti ylittää finanssikriisin (2008) ja eurokriisin (2011) tason, mutta riski systemaattisen pankki- ja finanssikriisin realisoitumiselle on alhainen. Taantuma tulee olemaan syvä, mutta myös elpyminen kriisin jälkeen tulee olemaan nopeaa, kuten yleensä ulkoisista shokeista johtuvissa taantumissa. Uskon, että korona tulee menemään nopeammin ohi kuin käynnissä olevat massiiviset raha- ja finanssipoliittiset elvytystoimet.

Symmetria tuoton ja riskin suhteen on kääntynyt jo nyt tuoton eduksi. Mikäli näiltä tasoilta lähtee lisäämään riskiä hajautetusti (aikaväli ja sijoituskohteet), niin positiivisen tuoton todennäköisyys on suuri yli 12 kuukauden sijoitushorisontilla.