03.03.2015
Suomen talouden kasvuhaasteet ovat kaikille perin tuttuja. Samaten on keskustelu siitä, mitä asialle pitäisi tehdä ja varsinkin siitä, miksi ei kukaan (muu) tee asioille mitään.
Kasvu vaatii kunnianhimoisia yrityksiä, jotka ottavat riskiä, tekevät investointeja ja hankkivat sitä varten rahoitusta. Yhdistämällä kasvutavoitteet, investoinnit ja oikea riskirahoitus saadaan se onnistumisen kierre, joka luo uusia työpaikkoja ja myönteistä pöhinää talouteen. Samalla sijoittajat, jotka tarjoavat tuota rahoitusta löytävät uusia vaurastumisen mahdollisuuksia ja tuottoa pääomalleen.
Pörssi edustaa keskeistä infrastruktuuria talouden kasvulle, rahoitukselle ja yhteiskunnan kehitykselle. Juhlapuheissa suomalaisia usein kannustetaan kansankapitalismiin ja sijoittamaan kotimaisiin pörssiyrityksiin. Kotimaiset kotitaloudet omistavatkin tänä päivänä noin 20 prosenttia Helsingin pörssin yhtiöistä. Pörssissä omistaminen ja vaurastumisen mahdollisuus on läpinäkyvää, yhtiöiden toiminta valvottua ja sijoittajan asema selkeä, turvattu ja lisäksi toimiva jälkimarkkina on tarjolla joka arkipäivä. Väitänkin usein, että pörssi on joukkorahoituksen äiti sekä isä ja edelleen se toimivin ratkaisu oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkimiseen. Mutta meillä Suomessa olisi vielä paljon korjattavaa ja parannettavaa, jotta tämä mekanismi toimisi parhaalla mahdollisella tavalla Suomen talouskasvun kiihdyttämiseksi.
Kasvuyrityksille tehty Nasdaq First North on nyt kasvussa Suomessa
Helsingin Pörssin päälistan lisäksi Nasdaq First North on Nasdaqin pohjoismaisten pörssien ylläpitämä ja kevyemmin säännelty, ns. monenkeskinen markkinapaikka, joka on toiminut jo vuodesta 2007 alkaen. Tälle erityisesti kasvuyhtiöille soveltuvalla markkinapaikalla on listattuna tällä hetkellä yhteensä 174 yhtiöitä, joista 10 Helsingissä, 3 Islannissa, 12 Kööpenhaminassa ja 149 (!) Tukholmassa. First Northin tarkoituksena on toimia rahoituksen ja näkyvyyden ponnahduslautana juuri pienemmille ja keskisuurille kasvuyrityksille.
Vuosi 2014 oli First Northin läpimurtovuosi Suomessa kun kuusi uutta yritystä listautui nostaen yhtiöiden kokonaismäärän kymmeneen. Nämä kuusi yhtiötä keräsivät listautumisen yhteydessä onnistuneesti yhteensä 67 miljoonaa euroa uuttaa pääomaa kasvunsa kiihdyttämiseen. Vastaavasti Ruotsissa listautui 2014 kokonaista 43 uutta yhtiötä keräten 285 miljoonaa euroa. Eli vaikka olemme nyt hyvällä tiellä täällä Suomessa, on meillä vielä paljon kirittävää naapurin kiinnisaamiseksi.
Vertailun vuoksi on vielä todettava, että Ruotsissa se kokonaispääoma, joka First Northin kautta on saatu liikkeelle pieniä kasvuyrityksiä kiihdyttämään, on kokonaista 1.8 miljardia euroa kahdeksassa vuodessa. Tällä on saatu aikaiseksi investointeja, kasvua, kansainvälistymistä ja paljon uusia työpaikkoja, yhteensä selvästi yli 20.000. Näin siis Ruotsissa ja vielä täysin markkinaehtoisesti. Samalla sijoittajille on ollut tarjolla todella monia uusia, kiinnostavia ja tuottavia sijoituskohteita.
Tämän lisäksi Ruotsissa First North on toiminut tarkoituksensa mukaisesti ponnahduslautana Tukholman pörssin päälistalle – jo peräti 38 yhtiötä on siirtynyt First Northista Tukholman pörssin päämarkkinalle vahvan kasvunsa siivittäminä. Ilokseni voinkin todeta, että nyt meillä Suomessakin on jo First North -yhtiöitä, jotka ovat ilmoittaneet, että heidän tavoitteensa on kasvaa ja siirtyä eteenpäin Helsingin pörssin päälistalle osana kasvustrategiaansa. Tällä tavalla First Northin toimivuus Helsingin pörssin päälistan ’porstuana’ tulisi todistetuksi, joka varmasti myös rohkaisisi lisää yrityksiä Suomessa harkitsemaan kasvun kiihdyttämistä First North -listautumisella.
Onko tällä väliä - vaikuttaako listautumishalukkuus omistajuuteen, talouskasvuun, investointeihin ja työpaikkojen luontiin?
Akateeminen tutkimus osoittaa, että Yhdysvalloissa kasvuyritykset ovat luoneet 10 prosenttia kaikista uusista työpaikoista, vaikka ne edustavat vain yhtä prosenttia kaikista yrityksistä. Toinen tutkimus Yhdysvalloista osoittaa, että kokonaista 92 prosenttia pörssiyhtiöiden uusista työpaikoista on luotu sen jälkAeen kun yhtiö on listautunut pörssiin.
Yritysten listautumishalukkuus perustuu lähtökohtaisesti rahoituksen saamiseen kasvuinvestointeihin. Nämä liiketoiminnan laajentamiseen käytettävät investoinnit luovat uusia työpaikkoja. Rahoituksen hankinnalle on myös muita tapoja, mutta näyttää siltä, että yleinen investointihaluttomuus Suomessa ja listautumisten vähyys ovat jossain määrin olleet syy-seuraus suhteessa. Vastaavasti ruotsalaisten yhtiöiden listautumishalukkuus, sijoittamisen kannusteet ja Ruotsin talouskasvu on ollut jopa kansainvälisestikin verrattuna esimerkillistä, myös finanssikriisin jälkeisinä vuosina.
Listautumisen jälkeenkin pääoman hankinta toimii kasvun kiihdyttämiseksi
Usein unohdetaan pörssin rooli listayhtiöiden oman pääoman ehtoisen rahoituksen kanavana myös listautumisen jälkeen. Viime vuonna Helsingin pörssin ’vanhat’ yritykset järjestivät 29 osakeantia ja keräsivät 1275 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Aktiivisimpina osakeantien järjestäjinä ovatkin viime vuosina olleet pörssin pienimmät listayhtiöt. Toimiva markkina on siis olemassa ja sitä käytetään, mutta yrityksiä, jotka haluavat hyödyntää sitä, voisi vain olla paljon enemmän kuin ne 127, jotka meillä nyt on pörssissä.
Pankkien lainanannon asteittainen tiukentuminen yrityksille, joka tullee jatkumaan EU-alueella lähivuosina, on lisännyt yritysten tarvetta löytää vaihtoehtoisia tapoja rahoittaa tulevaisuuden kasvua ja tähän muuttuvaan ympäristöön meillä Suomessa ei vielä olla havahduttu riittävästi. Meillä Suomessa on muitakin haittatekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten investointi- ja listautumishalukkuuteen. Yksi selkeä yritysten listautumiskynnys on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen suuri ero listaamattomien yritysten ja pörssiyhtiöiden osinkoverotuksen välillä. Pidän tätä todella eriskummallisena kasvua ehkäisevänä talouspolitiikan linjana.
Mitä voimme tehdä?
On korkea aika kehittää Suomen pääomamarkkinoita hyödyntäen niitä ansiokkaita selvityksiä ja suosituksia, joita Suomessa on jo tehty runsaasti. Pääomaverotuksen kokonaisuudistus on yksi kiireinen välttämättömyys, joka on saatava kasvuun ja riskinottoon kannustavaksi, jotta tuottamaton pääoma saadaan liikkeelle. Voimme myös kopioida muissa maissa toteutettuja toimivia malleja ja kannusteita. Nyt on oikea aika valjastaa toimivat pääomamarkkinat talouskasvun kiihdyttämiseen. Helsingin pörssi ja Nasdaq on omalta osaltaan sitoutunut tähän pitkäjänteiseen ja tärkeään työhön ja toivomme kaikkien, myös seuraavan hallituksen, osallistuvan näihin talkoisiin.
Tämän hetken haasteista riippumatta on hienoa nähdä, että meillä löytyy rohkeita yhtiöitä, jotka ennakkoluulottomasti kasvavat ja käyttävät pääomamarkkinoita työkalunaan investointeihin, kasvun kiihdyttämiseen, omistajuuden kehittämiseen, työpaikkojen luomiseen sekä tarjoavat sijoittajille vaurastumisen mahdollisuuksia.