20.02.2020

Yli vuosikymmenen jatkunut laatu- ja kasvuyhtiöralli on saanut monet sijoittajat näyttämään todella hölmöiltä. Jopa Warren Buffett on jäänyt selvästi telineisiin S&P 500 -indeksiä vastaan useilla varsin pitkillä tarkasteluväleillä. Sen sijaan useat kasvusijoittajat ovat jo kaivertaneet itse itsensä elävien sijoittajalegendojen listoille.  

Sijoituskirjansa lukeneet muistavat Yhdysvalloista ns. Nifty Fifty -osakkeet 1960- ja 1970-luvulta. Näillä lupaavien näkymien osta ja pidä -osakkeilla piti olla vain yksi suunta eli ylös. Kyseisestä (suur)yhtiölistasta muodostui jälkikäteen katsottuna myös eräänlainen ylimitoitettujen sijoittajaodotusten esimerkkikori, jossa arvostustasot karkasivat käsittämättömyyksiin. Lopulta korin arvostus kuitenkin palautui karhumarkkinan siivittämänä selvästi markkinaa huonommalla tuotolla lähelle maanpintaa. Tämä ei silti tarkoita, etteivätkö esimerkiksi Pepsi tai McDonald’s olisivat lopulta luoneet omistajilleen satumaisia tuottoja.

Nykyinen nolla/miinuskorkomaailma ja keskuspankkijuhla ovat olleet osaltaan johtamassa tilanteeseen, jossa niin Suomessa kuin Euroopassa on alkanut ilmaantua entistä enemmän arvostustasoja, joille olisi vielä joitain vuosia sitten lähinnä naurettu huonoina vitseinä. Potentiaalisia kuplaantumisen merkkejä on havaittavissa hyvin erilaisilla sektoreilla terveydenhuollosta varainhoitoon ja luonnollisesti myös teknologiayhtiöissä. Oman taiteenlajinsa muodostavat myös bondimaiset osakkeet, joiden huikeita arvostustasoja perustellaan liiketoiminnan tasaisuudella, ennakoitavuudella ja alhaisella riskillä. 

Listaan seuraavassa muutamia esimerkinomaisia nimiä Suomesta ja saksankielisestä Euroopasta. Lähes kaikilla näistä tuottohistoria hakee vertaistaan, ja monilla varmasti tehdään komeita tilejä myös jatkossa. Osassa sen sijaan nykyiset tai lähivuosien ennustetut arvostuskertoimet vaativat niin huippuluokkaista onnistumista, että 50 prosenttia vuodessa tästä eteenpäin tuntuu utopialta. 

Suomi Saksankielinen Eurooppa
Kone Temenos (softaa pankeille)
Orion Nemetscheck (rakennusalan suunnittelusoftaa)
Talenom Givaudan (makuja, tuoksuja)
QT Symrise (makuja, tuoksuja)
Elisa Rational (kokkausuuneja)
Revenio Hypoport (fin tech)
eQ Varta (paristoja)
Admicom Sika (rakennusalan kemikaaleja)
Straumann (hammasimplantteja)
Partners Group (Private Markets -varainhoitaja)
Sartorius (terveysteknologia)
Carl Zeiss (terveysteknologia)

Käsitellään muutamia satunnaistapauksia listalta. 

Terveysteknologiayhtiöille P/E 50x on uusi P/E 15x. Osalle syystäkin, osalle ei. 

Kyllä se on uunikauppa, joka kannattaa. Kysykää vaikka perheomisteiselta Rationalilta. Ammattikäyttöön ruoanlaittouuneja kyhäävästä Rationalista saa pulittaa 2020-ennusteilla 8x EV/Sales ja P/E 40x.  

SaaS on kuumaa kamaa. Admicomin markkina-arvo on 450 miljoonaa euroa yhtiön 2019 liikevaihdon oltua hieman yli 15 miljoonaa euroa. Temenos, joka Nordeaakin lypsää, kulkee kertoimella EV/Sales 2020e 12x. 

Rakennussuunnitelmat menevät aina pieleen. Onneksi Nemetscheck tarjoaa ohjelmistoapua kertoimiensa puolustamiseksi: EV/EBIT 2020e 51x ja EV/S 12x.

Sveitsiläinen Partners Group hallitsee Private Markets -varainhoidon. Sijoittajien mielestä yhtiön hoitamat asiakasvarat ovat kohta yhtiön omia varoja? Ei olla onneksi vielä ihan siellä, mutta tällä vauhdilla lähestytään sitä tilannetta. 

Maailmassa maistuu ja tuoksuu paremmalta kiitos Symrisen ja Givaudanin. Arvostuksissa sen sijaan haisee, kun P/E-ennusteet ovat vähän vuodesta riippuen 31-42x sijoittajien ilakoidessa defensiivisen kasvun perässä. 

Taalerin sijoitusratkaisuissa on kirjoituksessa mainituista osakkeista kirjoitushetkellä (17.2.2020) ainoastaan QT Groupia ja Reveniota. Näistä erityisesti QT Groupin järjellinen perustelu vaatii totuuden nimessä jo hieman luovuutta, ja sijoituscaseen liittyy merkittäviä riskejä. 

Buffettin viisaus pätee myös hulluina aikoina: ”Price is what you pay. Value is what you get.” Jos yhtiön arvosta lähes kaikki muodostuu sumuisessa tulevaisuudessa, sen arvioiminen osoittautuu usein luultua hankalammaksi. Erinomaisenkin yhtiön hintalappu voi siis olla liian korkea. 
 

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Riskitöntä viiden prosentin tuottoa etsimässä
Seuraava
Pelastuuko maailma kauramaidolla vai mäntyöljyllä?