Kreikka - mitä seuraavaksi?

08.07.2015

Sunnuntain kansanäänestyksessä enemmistö kreikkalaisista äänesti alkuperäisen lainaohjelman ehtoja vastaan. Äänestys oli hieman omituinen siinä mielessä, että äänestyksen kohteena ollut lainohjelma oli jo erääntynyt. Osa äänestäjistä äänesti euromaiden sortoa vastaan, osa eurossa pysymisen puolesta, osa yritti oikeasti ottaa kantaa lainaehtoihin ja iso osa jätti äänestämättä.

Äänestystulos ei itsessään muuta mitään, mutta peli kovenee. Euromaat ymmärtävät äänestyksen jälkeen ehkäpä paremmin Kreikan ahdistuksen. Säästöjen ja rakenneuudistusten ohessa suunnitelma velkajärjestelystä otetaan mahdollisesti pöydälle aiemmin kuin myöhemmin.

Kreikan finanssijärjestelmän jonkinasteinen toimintakyky on turvattava, jotta neuvottelut Kreikan eurotulevaisuudesta voivat ylipäätään jatkua. Äänestystuloksesta huolimatta EKP jatkoi kreikkalaisten pankkien hätärahoitusta (ELA). Rahoitus pidettiin kuitenkin minimissä ja pääomavirtojen rajoittaminen jatkuu.

Pääomavirtojen rajoittamisen seurauksena Kreikan talouden ahdinko syvenee entisestään ja yksityishenkilöiden (äänestäjien) ahdistus kasvaa. Tämä heikentää pääministeri Tsipraksen neuvotteluasemaa nopeasti. Kreikkalaiset haluavat päästä jonkinasteiseen ratkaisuun pikaisesti.

Ongelmana on, että euromailla on ns. herne nenässä. Kreikan venkoilu ärsyttää ja liian suuria myönnytyksiä ei haluta tehdä. Tämä antaisi väärän viestin muille euromaille.

Voi olla, että Kreikalla on lähitulevaisuudessa edessään toinen kansanäänestys, jossa äänestetään eurossa pysymisen puolesta. Mikäli tähän joudutaan, on äänestystulos melko varmasti myönteinen ja ehdot voivat olla jopa tiukemmat kuin aiemmin.

Uskomme Kreikan pysyvän edelleen osana euroaluetta. Kenenkään neuvotteluosapuolen intresseissä ei ole Kreikan erkaantuminen. Tie uuteen kompromissiin on kuitenkin kivinen ja siinä voi olla yllättäviä mutkia. Käytössä olevat pääomarajoitteet pakottavat Kreikan (ja myös euroalueen) haluttua nopeampaan ratkaisuun. Tämä lisää riskejä.