Korona kurittaa yrityksiä, mutta kriisi tuo yrityslainasijoittajille myös mahdollisuuksia

15.05.2020

Velkaraha ajaa maailmantaloutta ja yrityksien toimintaa, hyvässä ja pahassa. Rahoitusmarkkinan toimiessa normaalisti säästöt välittyvät pankkien ja lainamarkkinoiden kautta investointeihin luoden hyvinvointia. Rahoitusmarkkinat ovat kuin talouden verenkiertojärjestelmä, ja niiden pääasiallinen instrumentti on velka, esimerkiksi pankkilainojen, joukkolainojen, asuntolainojen ja talletusten muodossa. Jos velan välityskanava järkkyy, sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia pankki- ja yritystoimintaan, ja sitä kautta lopulta työpaikkoihin ja hyvinvointiin. 

Pankki- ja markkinakriiseissä tämä rahoituskanava voi järkkyä, ja rahan välitys jymähtää. Reilun kymmenen vuoden takainen finanssikriisi ja 80- ja 90-luvun talouskriisit olivat ensisijaisesti pankkikriisejä. Vuoden 2020 koronakriisissä pankit itsessään eivät ole olleet kriisin keskellä, kiitos esimerkiksi korkeampien pääomitusasteiden. Koronaviruksen leviämisen ja sitä vastaan tehtyjen talouksien sulkemisten nopeus ja laajuus säikäyttivät markkinat maaliskuussa, ja pakottivat keskuspankit poikkeuksellisen nopeisiin ja mittaviin tukitoimiin rahoitusjärjestelmän tukemiseksi. Oli riski, että verenkiertojärjestelmän häiriö aiheuttaisi pysyvää lisävahinkoa.

Sijoittajalle kriisi tuo mahdollisuuksia. 

Keskuspankkien likviditeetin pumppausoperaatiot ovat saaneet rahoitusmarkkinat kriittisen tilan ohi, ja ne toimivat taas, joskin hyvin valikoiden. Koronakriisin varsinainen tuho on nähtävissä talousluvuissa vasta seuraavien kuukausien aikana, vaikka kaikki tietävät jo nyt, että jälki on ainakin tilapäisesti rumaa. Osakemarkkinat ovat nousseet pohjilta vahvasti, velkamarkkinoilla luottamus on palautunut hitaammin. 

Sijoittajalle kriisi tuo mahdollisuuksia. Ennen koronaa viime vuosien matala korkotaso oli painanut yleisesti tuottotasoja sijoittajien metsästäessä kaikkea mahdollista lisätuottoa. Niin sanottu myyjän markkina on nyt koronakriisissä vaihtunut päinvastaisesti ostajan markkinaksi. Esimerkiksi sekä hyvän että heikon luottoluokituksen yritysten keskimääräiset riskilisät, eli lisätuotto suhteessa Saksan valtionlainojen tuottotasoon, ovat yli kaksinkertaistuneet viime vuoden lopusta. Sijoittaja voi siis saada myös hyvien yrityksien lainoista nyt selkeästi aiempaa paremman tuoton.  Yrityslainasijoituksella on mukana tukemassa yrityksiä, mutta siitä saa myös erittäin hyvän korvauksen. Lisäksi monet lainaajaa suojaavat ehdot, eli kovenantit, jotka katosivat tuotonmetsästyksen aikana, ovat tehneet paluun pankki- ja joukkolainoihin.

Koronakriisin lopulliset vaikutukset eivät kuitenkaan ole vielä nähtävissä, ja keskuspankkien ja muiden viranomaisten tukipaketit eivät ikävä kyllä tule pelastamaan kaikkia yrityksiä. Satunnainen tikkataulumalli ei ole tae onnistumisesta sijoituksissa. 

Yrityslainasijoittajan muistilista koronakriisissä:

1. Varmista, että saat riittävän korvauksen sijoituksen riskeistä. Vertaile eri kohteita tuotto/riski -näkökulmasta.
2. Selvitä sijoituskohteen riskisyys. Yrityslainasijoittamisessa tämä tarkoittaa liiketoiminnan ja rahoitusaseman arvioimista. Luottoriski on aina yrityskohtainen!
3. Selvitä ehdot, mikä lainan asema on suhteessa yrityksen muihin velkoihin? Onko lainalla vakuus, ja jos on, mikä vakuus?
4. Hajautus on aina kannattavaa, mutta se on sitä erityisesti koronakriisissä. Useimmille yksityissijoittajille indeksiosuusrahastot ja sijoitusrahastot ovat helppo tapa sijoittaa hajautetusti esimerkiksi yrityslainoihin..
5. Valitse itsellesi sopiva riskitaso.
6. Pidä maltti mukana. Ole valmis pitämään (varsinkin riskisemmät) sijoitukset pidemmän aikaa ja ole valmis siihen, että markkina voi heilua tulevaisuudessakin.
7. Tämän kaiken voi toki tehdä itse, mutta useimmille varainhoitajan käyttö apuna on suositeltavaa.

Kriisiseissä nousee usein myös uusia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä monissa instituutiosijoittajakyselyissä nousee selkeäksi mielenkiinnon kohteeksi ns. distressed debt eli ongelmavelka. 

Ongelmavelkasijoittajat etsivät rahoitusvaikeuksiin joutuneita yrityksiä, joilla on pohjalla kuitenkin tervettä liiketoimintaa ja hankkivat näiden velat pankeilta tai muilta rahoittajilta, joille velkajärjestelyt ja liiketoiminnan kääntäminen ei kuulu omaan liiketoimintaan. Velkajärjestelyjen ja liiketoiminnan kääntämisen kautta yrityksistä tehdään taas elinkelpoisia. Velkojen järjestelystä huolimatta sijoittajille on keskimäärin jäänyt hyvä korvaus – jos tietää mitä tekee. 

Onnistuminen vaatii syvällistä perehtymistä yrityksen rahoitusrakenteeseen ja liiketoimintaan. Ongelmavelkasijoittaminen vaatiikin pitkän linjan ammattitaidon, paljon resursseja, samoin kuin yhteydet useisiin eri markkinoihin hajautuksen vuoksi. Useimmille suursijoittajillekin tämä tarkoittaa ongelmavelkaan keskittyneen ulkoisen kumppanin hakemista.

Koronakriisi tuo siis sijoittajille riskien lisäksi myös mahdollisuuksia, kunhan muistaa pitää sijoittamisen perusasiat mielessä: Tiedä mitä riskejä otat, vaadi niistä riittävä korvaus, ja hajauta.