Kolmen kirjaimen selviytymiskeino markkinoiden evoluutioon

12.11.2020

Kamppailussa olemassaolosta luonnossa parhaiten selviävät sopeutumiskykyiset ja ekologisen lokeron itselleen löytäneet lajit sekä erityisesti lajit, jotka ovat onnistuneet minimoimaan riskin tulla syödyksi. Markkinoilla nämä luonnonilmiöt peilautuvat sanoiksi kuten strategiamuutos, kilpailuetu ja riskienhallinta. Molemmissa ympäristöissä pätevät samat säännöt selviytymiskamppailuun: jos ei sopeudu muuttuvaan maailmaan ja ympäristön vaatimiin edellytyksiin, ei käy hyvin.

Yritykset kohtaavat monia liiketoimintaa uhkaavia vaaroja: erilaisia strategisia ja taloudellisia riskejä, kuten rahoitus-, omaisuus- ja maineriski. Lisäksi yritysten olemassaoloa uhkaavat mustat joutsenet tai shokit, kuten finanssikriisi tai korona. Näiden riskien hallitsemisen lisäksi sijoittajat – joiden laumakäyttäytyminen on välillä vähintäänkin ennalta-arvaamatonta – tulisi pitää tyytyväisinä.

Mitä selviytymiskeinoja yhtiöillä on? Yksi tärkeä on ESG eli vastuullisuus. Se on todistetusti osoittautunut hyväksi selviytymiskeinoksi ei vain yhtiöiden, vaan myös sijoittajien näkökulmasta. Sijoitustermistössä ESG jaetaan kolmeen vastuullisuuden osa-alueeseen: ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan. Vastuullisuuden määritelmät ovat evoluutioprosessin myötä monimuotoistuneet ja muista megatrendeistä poiketen kyseessä on jo vuosia nousussa ollut ilmiö, joka on varmasti tullut jäädäkseen. Uskon, että pian ei puhuta erikseen vastuullisuudesta, vaan se tulee olemaan itseisarvo niin liiketoiminnassa kuin sijoittamisessa.

Entä kuinka käy yrityksille, joiden liiketoiminta ei tällä hetkellä ole yleisen määritelmän mukaan niin sanotusti vastuullista? Niiden tulee sopeutua. Ne voivat kehittää omalle alalleen uusia vastuullisia käytäntöjä, kuten esimerkiksi Valion teot ja tavoitteet maidon hiilijalanjäljen minimoimiseksi ja nollaukseksi. Yritykset voivat myös luoda uuden liiketoiminta-alueen, josta tulee yhtiön arvon ja tulevaisuuden kannalta merkityksellisin. Tästä esimerkkinä Neste ja sen merkittävät panostukset uusiutuviin polttoaineisiin. Kaikkia menestystarinoita yhdistää ajatus siitä, että sopeudutaan markkinamuutoksiin, minimoidaan riskejä ja katsotaan, miltä maailma näyttää - ei vain tänään vaan myös useiden vuosikymmenien kuluttua. Ja yleinen markkinanäkemys on, että tulevaisuudessa kannattaa toimia vastuullisesti.

Entä kuinka käy yrityksille, joiden liiketoiminta ei tällä hetkellä ole yleisen määritelmän mukaan niin sanotusti vastuullista?

Panostukset ESG:n osa-alueisiin toimivat riskienhallinnan välineitä yllättävissäkin tilanteissa, ja näin mahdollistavat markkinoilla selviytymisen. ESG-panostukset ovat todistaneet merkityksensä sekä yritysten että sijoittajien näkökulmasta. Empiiriset tutkimukset osoittavat, että ESG-yhtiöt tuottavat yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin ”vastuuttomat” yhtiöt ja lisäksi niiden arvon volatiliteetti on tasaisempaa. ESG on monille sijoittajille tapa myös minimoida ja hallita riskejä. Vastuullinen sijoittaminen ei siis ole hyväntekeväisyyttä, vaan rationaalinen tapa tehdä rahaa.

Yritysten näkökulmasta ESG:ssä on kyse erilaisten riskien hallinnasta ja minimoimisesta, mutta myös markkinakysyntään vastaamisesta. Vastuullisille yrityksille myös rahoituksen saanti on helpompaa ja mahdollista paremmilla ehdoilla. Menestyvien yritysten salaisuus voi siis olla vastuullisella liiketoiminnalla saavutettu kilpailuetu muihin toimijoihin nähden. Suurimman etulyöntiaseman saavuttavat ne, jotka löytävät ekologisen lokeron ennen kuin muut edes osaavat etsiä.

Yritysten on järkevää huolehtia siitä, etteivät ne esimerkiksi tee pahuuksia ympäristölle tai ihmisille ja etteivät ne jätä maksamatta veroja. Lyhyellä aikavälillä näiden asioiden laiminlyönti voi toki osoittautua jollain kierolla tavalla kannattavaksi ja pahimmassa tapauksessa toiminnan mahdollistavat heikot instituutiot ja järjestelmän porsaanreiät. Väitän, ettei tällainen toiminta voi kuitenkaan olla kestävää, vaan tehokkaiden markkinoiden evoluutio pyyhkii tällaiset yritykset pois maailmankartalta.

Yritysten on järkevää huolehtia siitä, etteivät ne esimerkiksi tee pahuuksia ympäristölle tai ihmisille ja etteivät ne jätä maksamatta veroja.

Vastuullisuuteen liittyy riskienhallinnan tekijöiden lisäksi taloudellisia kannustimia sekä ulkoisia odotuksia ja vaatimuksia. Se ei hyödytä vain yrityksiä ja sijoittajia, vaan myös laaja-alaisesti ympäristöä ja yhteiskuntaa. Tarve sopeutua muuttuvaan ympäristöön ja ympäristön luomiin vaatimuksiin edesauttaa myös innovaatioiden syntyä, kun esimerkiksi niukat resurssit tulee hyödyntää kestävällä tavalla. Onneksi emme tietoisesti halua jättää jälkipolville huonompia edellytyksiä elää hyvää elämää.

Koska muurahaiskäpy on varustettu selkäpuolen panssarilla, se ehkä selviää käpertymällä vaaran tullen kippuralle, vaikka sen vatsapuoli onkin paljas ja haavoittuvainen. Yrityksillä pelkkä selkäpanssari ei riitä, jos ne eivät ole vastuullisia ja huolehdi kaikkien kolmen ESG-osa-alueen toteutumisesta.

Kolme kirjainta osoittautuu vaikuttavaksi selviytymiskeinoksi ja henkivakuutukseksi markkinoiden evoluutioon.