11.10.2017

Ilkka Väkeväinen

Ilkka Väkeväinen

Johtaja, Markets
Helsinki
+358 50 095 2262

Käytämme infrastruktuuria päivittäin ja sitä on joka puolella ympärillämme. Ajamme töihin raiteita, teitä tai lentokenttiä pitkin ja hyväksikäyttäen. Se tuo kotiimme sähköä sähköverkon kautta, lämpöä kaukolämpöverkon kautta ja viihdettä kaapelia, langatonta yhteyttä tai radioaaltoja pitkin. Sisältö viihteeseemme ja sosiaaliseen mediaan pyörii konesaleissa ja kaupasta ostettavat tavarat tarvitsevat varastointitilaa ennen kuin ne jaellaan kaupan hyllyihin.

Infrastruktuurilla ei kuitenkaan mene hyvin. Suuri osa infrastruktuurista on valtioiden verovaroilla rahoittamaa ja valtioiden jatkuvien budjettialijäämien johdosta se on ollut säästökohteista ensimmäisten joukossa. Investoinneista leikkaamisen negatiiviset vaikutukset eivät näy yhden vaalikauden aikana. Globaali ilmiö, jatkuva kaupungistuminen kiihdyttää infrastruktuuri-investointien tarvetta eivätkä ne pysy kysynnän perässä. Lisäinfrastruktuuria tarvitaan myös kansainvälisen kaupan kasvun mahdollistamiseksi ja jotta pääsemme kohti kestävämpää taloudellista kehitystä.

Globaali ilmiö, jatkuva kaupungistuminen kiihdyttää infrastruktuuri-investointien tarvetta eivätkä ne pysy kysynnän perässä.

Konsulttiyhtiö McKinseyn tutkimuksen mukaan infrastruktuuri-investointien vaje maailmanlaajuisesti on noin 350 miljardia dollaria per vuosi, joka on yli kymmeneksen tarvittavia investointeja pienempi määrä. Jos otetaan huomioon se, että olemassa olevaa infrastruktuuria pitää päivittää paremmin kestävää kehitystä tukevaksi, on vaje jo noin kolminkertainen tuohonkin isoon lukuun verrattuna. Finanssikriisin kulut olivat maailmanlaajuisesti noin 1 000 – 1 500 miljardia dollaria, eli vain noin yhden – viiden vuoden nykyinen infrastruktuuri-investointivaje.

Yksi oleellinen tapa vajeen korjaamiseksi on yksityinen rahoitus. Infrastruktuuriin sijoituskohteena sisältyy monia sijoittajalle mielenkiintoisia ominaisuuksia. Saatavat kassavirrat ovat tasaisia, hyvin ennustettavia, niissä on usein inflaatiosuoja ja ne kasvavat. Yksityinen sektori on usein tehokkaampi palveluiden tuottaja kuin julkinen sektori, joten se pystyy tuottamaan infrapalveluita kannattavammin. Infrastruktuuriin kohdistuu ominaisuuksiensa vuoksi rakenteellista instituutiosijoittajien ylikysyntää, joka tulee tukemaan infrastruktuurisijoitusten arvon kehitystä tulevina vuosina. Infrastruktuuri on näiden kaikkien tekijöiden summana omaisuusluokka, jota ei kannata sivuuttaa. 

Saatavat kassavirrat ovat tasaisia, hyvin ennustettavia, niissä on usein inflaatiosuoja ja ne kasvavat.

Taaleri on ollut ja tulee olemaan aktiivinen infrastruktuurisijoitusten rakentamisessa ja tuomisessa sijoittajien ulottuville. Infrastruktuuriin voi sijoittaa suorina projekteina pääomarahastojemme kautta tai listattujen sijoitusten maailmassa. Kummassakin sijoitustavassa on puolensa. Listattujen osakkeiden puolella on hyvä muistaa se, että suuri osa tarjolla olevista indeksituotteista on keskittyneitä ja ne kattavat vain osan infrastruktuurisektorista. On hyvä harkita sijoituskohteita, joissa infrastruktuuri ymmärretään laajemmin ja kattavammin kuin perinteisessä toimialajaottelussa.

Infrastruktuuri ei tule olemaan se tähtisijoituskohde, joka kaksinkertaistaa arvonsa vuosittain. Mutta se on enenevässä määrin korkosijoitusten ja perinteisten osakesijoitusten väliin hyvin sopiva pala osaksi sijoitussalkkua. Maailmantalouden kultaryntäyksen ollessa taas raiteillaan kansantalouden lapioiden, hakkujen ja kottikärryjen myyjille tulee jatkossakin hyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Pienyhtiöt omistamisen kohteena – erityispiirteitä ja kaksi vaiettua menestystarinaa
Seuraava
Omistajuus antaa ohjausvoimaa