27.05.2015
Yleisimmät kysymykset, joihin olen saanut tänä keväänä vastata, ovat: milloin tämä nousu päättyy ja pitääkö nyt myydä kaikki osakkeet? Viime vuonna vastaava kysymys oli: kannattaako Suomen pörssiin enää ylipäänsä sijoittaa? Salkunhoitajana yritän vastata näihin kysymyksiin menneen tuloskauden perusteella.
Tuloskausi on ensimmäisen vuosineljänneksen osalta Suomessa takana ja yhteenvetona sen anti oli kokonaisuutena positiivinen. Analyytikoiden odotukset saavutettiin lukumääräisesti useamman yhtiön osalta kuin mitä odotuksista jäätiin.
Pettymykset koettiin lähinnä isoissa indeksiosakkeissa, kuten Nokiassa tai Metsossa. Varsinkin pienyhtiöissä suoritus oli hämmästyttävää: yhtiö toisensa jälkeen ylitti odotukset ja tämä onkin näkynyt pienten yhtiöiden vahvana kurssinousuna tämän kevään aikana.
Taaleritehdas MikroMarkka- rahasto on vuoden alusta yli 40 prosenttia plussalla ja mikä mukavinta, osavuositulosten valossa ihan oikeutetusti.
Mitkä ilmiöt ovat sitten toimineet ajureina yritysten tulosparannuksessa?
• Euron heikkeneminen suhteessa dollariin
• Euroalueen näkymien ensimmäinen elpyminen pitkään aikaan
• Energiakustannusten ja raaka-ainekustannusten selvä lasku
• Vahvojen taseiden ja kassavirran tuoma mahdollisuus pitää osinkotuotot korkealla
Euro on heikentynyt viime vuodesta dollariin lähes 20 prosenttia. Isoilla yrityksillä tämä siirtyy viiveellä, koska ne suojaavat valuuttapositioitansa systemaattisesti. Eli pettymys Q1, mutta optimistille luvassa parempaa H2/2015, kun suojaukset purkautuvat.
Tämä tulee näkymään muun muassa metsäyhtiöiden, teräsyhtiöiden ja konepajayhtiöiden tuloksissa loppuvuonna. Pienet yritykset eivät suojaa valuuttojaan yhtä isosti, joten hyöty tuli näkyviin jo ensimmäisellä neljänneksellä. Taaleritehdas ArvoMarkka -rahasto nautti erityisesti syklisten osakkeiden noususta ja alkuvuoden nousu veti rahaston arvoa ylöspäin noin 25 prosenttia.
Myös kommentit suomalaisyrityksistä vahvistivat Euroopan elpymistä hiljalleen monen vuoden tauon jälkeen. Tämä on yksi myönteisimpiä uutisia vientiteollisuudellemme, koska olemme niin riippuvaisia Euroopan talouskasvusta. Mikäli talouskasvu saa vahvuutta nollakorkoympäristöstä, voisi tällä olla rajusti tuloksia nostava vaikutus, koska yrityksillä on edelleen paljon vapaata kapasiteettia.
Metallien, sähkön, öljyn ja monien muiden raaka-aineiden hinnat ovat tulleet rajusti alas viimeisen vuoden aikana. Nämäkään eivät tule heti läpi yritysten tuloksissa, koska yrityksillä on pidemmät ostosopimukset ja niihin hintamuutokset tulevat viiveellä.
Kustannusten osalta käyrä on kuitenkin laskeva ja tämä mahdollistaa paranevat tulokset heikonkin kysynnän vallitessa.
Helsingin Pörssi on edelleen Euroopan parhaita osinkopörssejä. Keskimääräinen osinkotuottomme indeksillä on n. 4 prosenttia ja hieman valikoimalla pääsemme hajautetulla osinkosalkulla yli 5 prosentin osinkotuottoon ensi keväälle. Tämä on monelle korkosijoittajalle erittäin houkutteleva tuotto nykyisessä ympäristössä.
Tämän tuloskauden pettäjiä olivat isoista yhtiöistä esimerkiksi Nokia, pahasti pettäneen verkkopuolen marginaalin takia. Toinen selkeä pettäjä oli Outokumpu, joka tuntuu kulkevan ongelmasta toiseen. Sijoittajien luottamus tämän yhtiön osalta on paljon nollan alapuolella.
Muita lievempiä pettymyksiä olivat Metso kaivospuolen kysynnän heikkouden takia, ja Valmet, jonka viime kevään kaltainen tilausvirta ei voi jatkua ikuisesti.
Tämän tuloskauden positiivisimpia yllättäjiä olivat esimerkiksi Huhtamäki, Amer, Cargotec, Elisa, Fortum, Nordea ja kaikki ne lukuisat pienyhtiöt, jotka menivät kovasti yli odotusten.
Pienyhtiöissä on se hieno puoli, että finanssikriisin jälkeen sijoittajat ovat pyrkineet pääsemään niistä kaikista eroon likviditeettiriskin takia. Samaan aikaan yhtiöt ovat itse trimmanneet itseään kovaan kuntoon.
Pienikin elpyminen kysynnässä, tuli se sitten vaikka valuutan kautta, räjäyttää tuloksen kovaan nousuun. Ja kun tuloksen kantaluku pienellä yhtiöllä on usein pieni, on tuloksen nousuprosentti vastaavasti kova. Tämä tulosvipu saa vain jatkoa, jos Euroopan talous jatkaa elpymistään.
Nämä yhtiöt ovat myös fokuksessa, kun etsitään yritysostokohteita, joista Elektrobitin Automotive-yksikkö on hyvä esimerkki. Yhtiö myytiin Saksaan hinnalla, joka on kolme kertaa sen liikevaihto.
Viimeisenä oljenkortena täytyy mainita käynnissä olevat hallitusneuvottelut. Lopultakin meillä tuntuu rakentuvan hallitus, joka tunnustaa tosiasiat ja ainakin toistaiseksi on todella tekemässä niille jotain.
Vaikka meteli tulee olemaan suurta, toivon todella, että Juha Sipilän hallitus tekee määrätietoisesti ja päättäväisesti niitä ratkaisuja, jotka ovat välttämättömiä Suomen pitkän aikavälin edun turvaamiseksi. Kun kansa näkee, että päätöksiä lopulta syntyy, voi sen kansanosan reaktio, jolla on varaa kuluttaa, olla yllättävän positiivinen.
Eli meillä on paljon positiivista ilmassa. Arvostusten nousun ainoa syy ei ole nollakorko, vaan myös parantuvat tulokset. Pessimisti ei pety, mutta optimisti voittaa aina lopulta.
Hyvää kesää kaikille!