Hallintarekisteri: mikä se on ja mikä on muuttumassa

09.05.2017

Mikä ihme on hallintarekisteri?

Pörssiosakkeita ja monia muita arvopapereita säilytetään arvopaperikeskukseen (Suomessa Euroclear Finland) avatulla arvo-osuustilillä. Hallintarekisteri tarkoittaa sitä, että pankilla on yksi arvo-osuustili, jolla se säilyttää kaikkien asiakkaidensa arvopapereita. Arvopaperit erotellaan asiakkaittain vasta Pankin omassa kirjanpidossa, joten arvopaperikeskus ei tiedä, kuka arvopaperit omistaa. Hallintarekisteri mahdollistaa myös säilytyksen ketjuttamisen, eli pankki säilyttää arvopapereitaan toisessa pankissa, jolla on arvo-osuustili arvopaperikeskuksessa.

Suomessa on puolestaan käytössä suoraan omistukseen perustuva arvo-osuusjärjestelmä, eli kullakin sijoittajalla tulee olla omissa nimissään avattu arvo-osuustili Euroclear Finlandissa. Hallintarekisteröintikielto koskee kuitenkin ainoastaan suomalaisten sijoittajien omistamia suomalaisia osakkeita. Siten ulkomaiset sijoittajat omistavat suomalaisia osakkeita yleensä hallintarekisterin kautta, kuten myös suomalaiset sijoittajat ulkomaisia osakkeita.

Suomessa arvo-osuusjärjestelmään on liitetty vahva yleisöjulkisuus: suomalaisten sijoittajien osakeomistukset ovat kirjattuna Euroclear Finlandin järjestelmään, johon on pääsy kenellä tahansa. Hallintarekisteröityjä osakeomistuksia ei ole ilman erillisiä järjestelyjä mahdollista kerätä tällaiseen keskitettyyn rekisteriin.

Mikä nyt on muuttumassa?

Ehdotetulla lailla arvo-osuusjärjestelmästä poistetaan kansallisen lainsäädännön ristiriita syksyllä 2014 voimaan tulleen EU:n arvopaperikeskusasetuksen kanssa, joka on Suomessa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Uusi lainsäädäntö sallisi suomalaisten pörssiyhtiöiden valita vapaasti, missä EU-alueella toimivassa arvopaperikeskuksessa ne laskevat osakkeensa liikkeelle. Suomalainen sijoittaja voisi jatkossa säilyttää suomalaisia osakkeita hallintarekisteröitynä tällaisessa arvopaperikeskuksessa. Laki ei kuitenkaan salli Suomessa toimivan arvopaperikeskuksen tarjota hallintarekisteröintiä suomalaisille sijoittajille, joten Suomessa säilyy suoraan omistukseen perustuva arvo-osuusjärjestelmä.

Voiko hallintarekisteriin piilottaa omaisuutta?

Tieto, joka ei ole julkisesta rekisteristä saatavilla, ei välttämättä ole piilotettua. Pankkitilien saldot eivät ole ulkopuolisten saatavilla, mutta silti ei yleensä väitetä pankkiin talletettujen rahojen olevan piilotettuja.

Hallintarekisteröinti heikentää osakeomistusten yleisöjulkisuutta, mutta niiden viranomaisjulkisuuteen ei olla puuttumassa. Viranomaiset saavat edelleen tarvitsemansa tiedot hallintarekisteriä ylläpitävältä pankilta valtuuksiensa nojalla, vaikka joutuvatkin näkemään hiukan nykyistä enemmän vaivaa, koska tiedot eivät ole yhdessä keskitetyssä rekisterissä.

Suomalaiset pankit ovat jo nykyisin velvollisia raportoimaan verottajalle tiedot asiakkaidensa omistuksista, eikä tämä velvollisuus ole poistumassa. Lisäksi tämän vuoden alusta voimaan tulleet EU- ja OECD-maiden väliset verotietojen vaihtosopimukset velvoittavat ulkomaiset pankit raportoimaan omien kotimaidensa veroviranomaisten kautta Suomen verottajalle Suomessa verovelvollisten asiakkaidensa omistukset. Näin ollen hallintarekisteröinti ei tule johtamaan veropohjan rapistumiseen.

On myös syytä huomata, että tähänkin asti ainoastaan suomalaisten pörssiosakkeiden omistukset on kirjattu julkiseen rekisteriin. Monet muut sijoittamisen ja omistamisen instrumentit, kuten ulkomaiset pörssiosakkeet tai pörssilistaamattomien yritysten osakkeet, eivät ole olleet julkisia.

Miten käy sijoittajien tiedonsaannille?

Monet sijoittajat seuraavat pörssiyhtiöiden omistusten muutoksia osana yritysanalyysiään. Keskeisimmät tiedot ovat muutokset yhtiön johdon ja isoimpien omistajien omistuksissa sekä onko omistajien joukossa yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa olevia henkilöitä. Tämä tieto on oleellinen myös kyseisten henkilöiden toiminnan motiivien arvioinnissa.

Kesästä 2016 alkaen ovat pörssiyhtiöt olleet velvollisia julkaisemaan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti pörssitiedotteella tiedot yhtiön johdon ja näiden lähipiirin tekemistä henkilökohtaisista liiketoimista yhtiön osakkeella. Lisäksi pörssiyhtiöiden osakkeenomistajia sitoo liputusvelvollisuus, jonka mukaisesti ne ovat velvollisia ilmoittamaan yhtiölle omistuksensa ylittäessä tai alittaessa esimerkiksi 5 %:n tai 10 %:n rajan. Yhtiöt julkaisevat nämä tiedot pörssitiedotteella. Kansanedustajat ja monet muut julkisessa tehtävässä toimivat ovat velvollisia tekemään säännölliset sidonnaisuusilmoitukset, jotka sisältävät muun muassa tiedot henkilön omistamista pörssiosakkeista.

Täten sijoittajien tarvitsemat keskeiset omistustiedot pysyvät edelleen julkisina riippumatta siitä, ovatko osakkeet suoraan omistettuja tai hallintarekisteröityjä.

Kuka hyötyy hallintarekisteröintikiellosta?

Hallintarekisteröintikiellosta hyötyy selvästi kaksi tahoa: media ja Euroclear Finland.

Julkinen arvo-osuusrekisteri on medialle arvokas tietolähde niin yhteiskunnallisesti arvokkaaseen kuin viihteelliseenkin journalismiin. Osin tästä johtuen media on ollut varsin kärkkäästi vastustamassa hallintarekisteröintikiellon raottamistakaan.

Euroclear Finland toimii Suomessa käytännössä monopoliasemassa, sillä hallintarekisteröintikielto toimii tehokkaana markkinoille tulon esteenä. Koska hallintarekisteröintikielto on kansainvälisesti vertailtuna varsin harvinainen, vaatisi suoran omistuksen mahdollistavan tietojärjestelmän rakentaminen Suomeen tulevalta kilpailijalta massiivisia investointeja. Tämä yhdistettynä Suomen markkinan verrattain pieneen kokoon, on onnistunut tekemään Suomesta vähemmän houkuttelevan markkinan arvopaperikeskuksille. Euroclear Finland on hyödyntänyt vahvaa markkina-asemaansa perimällä Suomessa noin 10 % korkeampia palkkioita, kuin saman belgialaisen Euroclear-konsernin muut tytäryhtiöt perivät kilpaillummilla markkinoilla.

Mitä merkitystä hallintarekisteröintikiellolla on?

Sen lisäksi, että suomalaiset osakkeenomistajat maksavat isompia säilytys- ja kirjauskuluja kuin monissa muissa maissa, hallintarekisteröintikielto kasvattaa myös pankkien ja sijoituspalveluyhtiöiden kustannuksia. Tuhansien säilytystilien hallinnoiminen vaatii isompia ja kalliimpia organisaatioita ja järjestelmiä kuin yhden. Tämä tarkoittaa Suomen pääomamarkkinalle ylimääräisiä hidastetöyssyjä. Koska rahalla on tapana virrata sinne, missä se kohtaa vähiten esteitä, virtaa se harmittavan usein Suomesta pois. Kilpailukykyinen finanssiala on paitsi yksittäisen sijoittajan, myös koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

Odotettavissa onkin, että suomalaiset pankit ja sijoituspalveluyhtiöt tulevat harkitsemaan suomalaisten osakkeiden säilytyksen siirtoa hallintarekisteröinnin mahdollistaviin arvopaperikeskuksiin kustannuspaineidensa ajamina. Motivaattorina tuskin on yleisöjulkisuuden välttely, sillä siihen on olemassa jo nyt täysin laillisia keinoja.

Katso Markkinaraadin keskustelu hallintarekisteristä, jossa mukana myös Olli Segersvärd.