11.05.2018

Digiteknologia ja siihen liittyvät palvelut ovat muuttamassa taloutta ja yhteiskuntaa tavalla, joka on verrattavissa höyryn ja sähkön hyödyntämisen aiheuttamiin muutoksiin. Jo nyt arkipäiväiset laitteet kuten älypuhelimet moninaisine sovelluksineen sekä tulevaisuudessa yleistyvät tekniset ratkaisut kuten esineiden internet (IoT), tekoäly- ja virtuaalitodellisuussovellukset vaativat paitsi suurten tietomassojen käsittelyä niin luovat myös arvokkaita, hyödynnettävissä olevia tietokantoja. 

Maailman suosituin sosiaalinen media, Facebook, jolla oli maaliskuun 2018 lopussa lähes 1,5 miljardia aktiivista päivittäistä käyttäjää ja suunnaton määrä tietoa heistä, on viime viikkoina saanut kritiikkiä toimintatavoistaan. Kun tarkastelee yhtiön lukuja, huomaa Facebookin olevan erittäin tehokas mainosalusta. Yhtiön reilun 40 miljardin dollarin liikevaihdosta mainostulot muodostavat yli 98 % ja keskimääräinen mainoshinta nousi viime vuonna 29 % edellisvuodesta. Nettotulosta yhtiö kerrytti lähes 16 miljardia dollaria. Data, varsinkin laajapohjainen ja hyvin prosessoitu, on nykymaailmassa hyvin arvokasta valuuttaa. Facebookin markkina-arvo ylittääkin 500 miljardia dollaria. 

Käsiteltävät ja tallennettavat tietomäärät kasvavat nopeasti.

Vastaavasti hakukone Googlen globaali markkinaosuus tietohauista on yli 70 %. Googlen omistavan Alphabetin liikevaihto ylsi viime vuonna 111 miljardiin dollariin ja nettotulos 12,7 miljardiin dollariin. Yhtiön markkina-arvo ylittää 730 miljardia dollaria. Kun Facebookin ja Alphabetin oheen lisätään Amazon, Apple ja Microsoft, koossa on viisikko, jolla on valtava määrä käyttäytymiseemme liittyvää dataa. Yhtiöt voivat hyödyntää tätä dataa joko kehittämällä omia palveluitaan entistä paremmiksi tai ne voivat kaupallistaa omistamansa datan myymällä sitä edelleen. Mainitun viisikon yhteenlaskettu markkina-arvo on lähes 3700 miljardia dollaria!

Käsiteltävät ja tallennettavat tietomäärät kasvavat nopeasti. Esimerkiksi itseohjautuvassa autossa tietokone ohjaa ajoneuvoa tekemällä tarvittavat päätökset pääosin antureilla kerättävän tiedon avulla. Toimiva prosessi vaatii suurten datamäärien nopeaa, virheetöntä käsittelyä. Erään arvion mukaan jokainen itseohjautuva auto tuottaa dataa jopa 4000 gigatavua päivässä. Nykyään tyypillisen pöytätietokoneen kiintolevyn kapasiteetti on noin 1000 gigatavua.

Datan käsittely- ja säilöntätarpeet kasvavat jatkossa edelleen mm. itseohjautuvien autojen yleistyessä. Tämä luo kysyntää datakeskuksille, joissa tallennetaan, hallinnoidaan ja prosessoidaan digitaalista informaatiota. Monet talouden merkittävät innovaatiot ovat riippuvaisia datakeskuksista nojaten niiden tarjoamiin laskenta- ja tallennuspalveluihin. 

Datakeskusten merkityksestä ja kasvusta kertoo osaltaan puolijohdevalmistaja Intelin tuore osavuosikatsaus. Intel raportoi kuluvan vuoden ensimmäisessä osavuosikatsauksessaan, että yhtiön hyvään tulokseen vaikutti etenkin myynti datakeskuksille, joka kasvoi 24 % vertailukaudesta. Datakeskeisten liiketoimintojen kokonaisosuus myynnistä oli noin 49 %, mikä on segmentin kaikkien aikojen suurin osuus Intelin liikevaihdosta. Vastaavasti Nasdaq-listattu, 200 datakeskusta globaalisti operoiva Equinix on kasvattanut liikevaihtoaan jo 61 vuosineljännestä peräkkäin mihin ei ole yhtiön mukaan mikään muu S&P 500 -indeksin yritys pystynyt. Equinixin liikevaihto on noin 5 miljardia dollaria, markkina-arvo 31 miljardia dollaria ja vuosien 2008-2017 ajalta (10 vuoden jakso) osakkeen vuosituotto 18 %.

Suomessa datakeskusten kasvumahdollisuudet voivat olla jopa globaaleja kasvumahdollisuuksia paremmat.

Kansainvälisen datakeskusteollisuuden kasvaessa voimakkaasti Suomella on hyvä asema uusien datakeskusten houkuttelemiseksi maahan. Suomessa datakeskusten kasvumahdollisuudet voivat olla jopa globaaleja kasvumahdollisuuksia paremmat. Suomi on stabiili toimintaympäristö sekä maaperän että politiikan suhteen, sähkö on Suomessa suhteellisen edullista ja maassa on toimivat tietoliikenneyhteydet. Lisäksi Suomen viileä ilmasto parantaa datakeskusten kustannustehokkuutta tuomalla säästöjä jäähdyttämiseen liittyvissä kuluissa. Tulevaisuutta ajatellen Suomen maantieteellinen sijainti on erinomainen suunnitteilla olevan Koillisväyläkaapelin takia. Toteutuessaan se voisi avata Suomeen sijoittuneille datakeskuksille markkinamahdollisuuksia aina Aasiaan asti. 

Taaleri omistaa yhdessä Pontoksen kanssa enemmistön datakeskuspalveluja tarjoavasta Ficolosta, joka suunnittelee pääkaupunkiseudulle uutta noin 50 miljoonan euron datakeskusinvestointia. Ficololla on jo nykyään yli sata asiakasta kuudesta eri maasta ja näiden asiakkaiden palveluilla on yhteensä kymmeniä miljoonia käyttäjiä. Tuleva datakeskusinvestointi edesauttaa omalta osaltaan Suomea toimimaan digitalisaation edelläkävijänä. Taalerin avulla pääset mukaan datakeskusteollisuuden kasvuun – omistajuushan kuuluu kaikille!
 

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Kuinka suojautua koron nousulta?
Seuraava
Bondimarkkina vihertää kilpaa kevään kanssa – mutta kesään on vielä matkaa