18.05.2018

Talousmediaa viime viikkojen aikana seuratessa ei ole voinut välttyä törmäämästä termiin green bond. Sillä tarkoitetaan joukkolainaa, jonka liikkeeseenlaskija on sitoutunut käyttämään lainaamansa rahat ympäristön hyvinvointia edistäviin kohteisiin. Lainarahoilla voidaan esimerkiksi rakentaa tuulipuisto tai ne voidaan investoida hybridiautojen tuotantoon. Ensimmäiset green bondit laskettiin liikkeelle jo reilu kymmenen vuotta sitten, mutta toden teolla markkina on kasvanut vasta muutaman viimeisen vuoden aikana. Alkujaan pääasiassa julkisten tahojen liikkeeseenlaskemien lainojen rinnalle on noussut myös yritysten liikkeeseenlaskemia lainoja. Kysyntä eettisiä sijoituksia kohtaan on myös omiaan lisäämään pöhinää green bondien ympärillä. Sijoituskohteen eettisyyden määrittely voi olla hankalaa, mutta ympäristöarvoja korostavat sijoitukset läpäisevät todennäköisesti tarkemmankin seulan. 

Green bond –markkina on kehittynyt viimeisten vuosien aikana monin tavoin

Green bond –markkina on kehittynyt viimeisten vuosien aikana monin tavoin. Euroopan Investointipankin heinäkuussa 2007 liikkeeseenlaskeman, maailman ensimmäisen green bondin varat käytettiin uusiutuvaa energiaa edistäviin hankkeisiin. Vuosien varrella vihreyden määritelmä on kuitenkin hakenut muotoaan. Haasteena on ollut selkeän kehikon ja määritelmien puuttuminen: liikkeeseenlaskija on saattanut kertoa käyttävänsä lainarahat hyvinkin lavean määritelmän mukaisesti, eikä sijoittajalla ole välttämättä ollut mahdollisuutta seurata, mihin rahat lopulta käytetään. 

Kansainvälinen pääomamarkkinatoimija ICMA on yhdessä sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden kanssa laatinut standardit, joiden pohjalta varojen kohdetta ja käyttöä voidaan valvoa paremmin. Lisäksi alalle on tullut ulkopuolisia, hieman luottoluokittajien kaltaisia toimijoita, joiden tehtävänä on arvioida joukkolainan todellisia ympäristövaikutuksia. Arviot ympäristövaikutuksista ovat samalla kehittyneet entistä tarkemmiksi. Kun vielä muutama vuosi sitten joukkolaina oli joko vihreä tai ”harmaa”, arvioidaan vaikuttavuutta nyt vihreän eri asteilla. Tummanvihreät hyödyttävät ympäristöä eniten, vaaleat hieman vähemmän. 

Voivatko green bondeja liikkeeseenlaskevat öljy-yhtiöt Enel ja Repsol todella olla kestävän kehityksen asialla?

Markkinan laajentuminen ja uudet green bondien liikkeeseenlaskijat ovat herättäneet myös epäilyksiä. Voivatko green bondeja liikkeeseenlaskevat öljy-yhtiöt Enel ja Repsol todella olla kestävän kehityksen asialla? Arveluttavana voi pitää myös tapausta, jossa pankki lupaa lainata green bondeilla kerätyt varat ainoastaan uusasuntohankkeisiin, mikäli rakennus täyttää tietyt ympäristöstandardit, kun nämä standardit vaaditaan muutoinkin uusilta rakennuksilta. On siis epäilemättä tapauksia, jossa varoja lainaava taho on laskenut liikkeelle green bnodin lähinnä hieman halvemman rahoituksen ja PR-hyödyn toivossa hankkeeseen, jonka se olisi toteuttanut muutoinkin.

Kritiikkiä esitettäessä on kuitenkin syytä miettiä asiaa myös toisesta näkökulmasta. Uusiutuva energia kehittyy valtavin harppauksin, muttei riitä vielä alkuunkaan kattamaan maailman energiatarpeita. Öljyä tarvitaan myös jatkossa. Repsol sitoutuu omassa green bond –ohjelmassaan leikkaamaan tuotannostaan 1,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuosittain. Summa vastaa noin 400 000 auton päästöjä. Viherpesua tai ei, kehitys on joka tapauksessa ympäristön näkökulmasta positiivinen.

Green bondien tavoitteena on pohjimmiltaan tarjota edullista rahoitusta ympäristöä edistäviin hankkeisiin ja tehdä niistä siten kilpailukykyisiä investointeja.

Green bondien tavoitteena on pohjimmiltaan tarjota edullista rahoitusta ympäristöä edistäviin hankkeisiin ja tehdä niistä siten kilpailukykyisiä investointeja. Sijoittajan näkökulmasta tässä piilee kuitenkin haaste. Pienemmän tuoton vastineeksi sijoittaja edellyttää matalampaa riskiä. Harva sijoittaja lainaa rahaa vihreisiin hankkeisiin halvemmalla vain hyvää hyvyyttään. 

Green bondit kaipaavatkin tulevaisuudessa uusia näkökulmia. Ainakin yksi askel oikeaan suuntaan on jo otettu. EU:n laatiman aloitteen mukaan pankit voisivat varata tulevaisuudessa vähemmän pääomaa ympäristöystävällisten hankkeiden varalle, jolloin myös green bondeista tulisi houkuttelevampia sijoituskohteita. Riskin pienentämiseksi voitaisiin tehdä kuitenkin muutakin. Lainat voisivat olla tulevaisuudessa esimerkiksi entistä useammin vakuudellisia, jolloin sijoittajan riski pääoman menettämisestä pienenee. 

Eettiset näkökulmat sijoittamiseen ovat lisänneet suosiotaan viimeisten vuosien aikana. Green bondit ovat kulkeneet alalla kehityksen kärjessä. Kehitys on ehdottomasti ympäristön näkökulmasta positiivinen, mutta sjioituskohteena green bondeissa on vielä paljon varaa kehittyä.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Datakeskusteollisuuden kasvu on mahdollisuus Suomelle
Seuraava
Miksi kaikki on niin hiton vaikeaa!
Samu Lang