12.11.2015
Mittakaava - Aasia on iso!
Soulissa asuu noin 12 miljoonaa ihmistä ja metropolialueella noin 25 miljoonaa eli yli puolet Korean väestöstä. Tilastojen mukaan kaupunkialue on asukasmäärältään maailman neljänneksi suurin, ja riippuen laskentatavasta, se on maailman toiseksi tiheimmin asuttu megakaupunki. Asukkaita neliökilometrillä on tuplasti New Yorkiin verrattuna. Suomessa on 17 asukasta neliökilometrillä, Helsingissä 2 900 ja Soulissa yli 17 000. Se on oikeasti iso ero.
Väkimäärä muuttaa vääjäämättä bisnesympäristöä. Esimerkiksi ravintolassa tai kaupassa kassakone kilisee kiivaammin, kun ostovoimaista väkeä on kuin pipoa. Suomessa joutuu tavoittamaan viidesosan kansasta saavuttaakseen miljoona asiakasta. Aasiassa siihen riittää vihkiytynyt faniryhmä tai yksi asuinalue. Kun siis puhutaan globaaleista massailmiöistä, Aasian megakaupungit ovat otollinen paikka.
Kaupungistuminen
Kaikkien kaupungistumisen kannattajien kannattaisi kokeilla päästä Soulin toiselta laidalta toiselle laidalle klo 17.00. Vaikka kaupungin julkinen liikenne on maailman kärkeä, matkaan menee vähintään kaksi tuntia. Liikenne on kaikissa suurissa kaupungeissa megaongelma ja kaupungistumisen myötä se vain pahenee, ellei asialle keksitä mullistavia uusia ratkaisuja. Todella suuri kaupunki ei ole enää tehokas yhteiskunnallinen yksikkö. Jossain kohtaa suuruuden skaalaedut kääntyvät itseään vastaan. En näe ihanteellisena tilannetta, jossa populaatio pakkautuu pääkaupunkiin. Soul on tästä esimerkki. Parempana rakenteena näen useamman kehittyvän kaupunkikeskuksen mallin, kuten on Euroopassa yleistä. Siispä eläköön Tampere ja muut kasvavat kaupunkikeskukset! Yhteiskunnallisessa kehityksessä tätä monikaupunki-mallia kannattaisi edistää pääkaupunkikeskeisyyden sijasta esimerkiksi verotuksella, kaavoituksella ja kulkuyhteyksillä.
Starbucksin kasvu Aasiassa
Soulin Gangnamissa on Starbuckseja tai kopioituja konsepteja kuin Kalliossa kaljakuppiloita eli lähes joka korttelissa. Lähes aina ne olivat täynnä. Starbuckissa ei ole kyse kahvinjuonnista. Eivät ihmiset käy Starbucksissa siksi, että siellä olisi kahvi jotenkin erityisesti parempaa. Väitän, että Starbucksin vahva kasvu Aasiassa perustuu siihen, että kyseessä on brändätty treffitila aasialaisille nuorille ja tällaiselle tilalle on siellä sosiaalista tilausta. Kahvikuppi on kofeiinilla ja sokerilla kuorrutettu sisäänpääsylippu tähän tilaan eli oikeastaan sivuseikka palvelukokemuksessa.
Suomalaisyritykset Soulissa
Suomi myy Koreaan lähinnä teollisia tuotteita, joihin harvoin turistina törmää. Kone oli ainoa suomalaisyritys, jonka tuotteita löysin Soulista. Valtaosa hisseistä ja liukuportaista oli kuitenkin paikallisen monialayhtiö Hyundain valmistamia. Ilmiö on maassa yleinen eli suuryhtiöt kuten Hyundai ja Samsung dominoivat monia toimialoja ja ulkomaisten toimijoiden pääsy markkinoille on vaikeaa. Finnairilla on onneksi hyvä yhteys Soulista Helsingin kautta Eurooppaan, joten yhtiö on kiinni aasialaisissa asiakasvirroissa.
Kolme vuotta sitten kun kävin, olivat Angry Birdsit näkyvillä, nyt ei esiintynyt ainuttakaan. Mennyttä mikä mennyttä. Supercellin pelit sen sijaan tunnistettiin. Marimekolla on Soulissa myymälä ja pyrkimys tulla tunnetuksi brändiksi. Mahdollisuuksia varmasti on, mutta kilpailu on myös kovaa. LVMH:n ja vastaavien luxusbrändit ovat Aasiassa ihan omassa sarjassaan ja normaalia vaatetarjontaa kauppakeskuksissa on rajattomasti. Saga Fursin turkiksilla voisi olla kylmässä säässä oma kannattajakuntansa.
Missä on bisnesmahdollisuuksia?
Eniten piilevää potentiaalia suomalaisyrityksille Koreassa näen kyberturvallisuudessa. Maa, jonka pohjoinen veljeskansa uhkaa jatkuvasti omilla päähänpistoillaan, ja historiallinen asema USA:n, Kiinan, Venäjän ja Japanin poliittisena jännitteenä, ovat omiaan luomaan otolliset markkinat kyberturvallisuuden osaamiselle.
Toinen kiinnostava sektori on jätteenkäsittely. Myönnän olevani materialisti eli kiinnostunut siitä, miten materia kiertää yhteiskunnassa. Soulissa silmiini pisti muovi- ja pakkausjätteen runsaus. Moni asia yksilöpakataan useisiin kääreisiin. Kauppojen ja ravintoloiden eteisessä on sateenvarjojen käärintäkoneet, jotka käärivät muovipussin asiakkaiden märkien sateenvarjojen ympärille. Fiksua sinänsä, ettei vesi tule liikkeisiin, mutta kun pussia käytetään vain kerran, sama tehdään joka liikkeessä, käydään useissa liikkeissä päivän aikaan ja tätä tekee monta miljoonaa ihmistä, niin muovipussien määrä pelkästään tästä on mittava. Ei ole ihme, että maailman merissä kelluu muovijätelauttoja.
Edessä Japanin kohtalo?
Etelä-Korea on Aasian tiikerinä usein käytetty esimerkki kansakunnan vaurastumisesta muutamassa vuosikymmenessä köyhyydestä korkean elintason maaksi. Kontrasti pohjoiseen kilpakumppaniin on totaalinen. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä enää yhtä vauhdikkaalta. Lähivuosille Etelä-Koreassa ennustetaan 4-5% BKT:n kasvua. Väestö ikääntyy, työttömyys on kasvussa ja verotus on nousupaineessa. Kiinan kasvun hidastuminen vaikuttaa myös Korean talouskasvuun. Tuotantokustannuksiltaan maa ei ole enää halpa verrattuna esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan.
Kansakunta on varsin riippuvainen muutamista suuryhtiöistä. Samsung saattaa seurata matkapuhelinalalla Nokian kohtaloa. Ehkä Korean tulevaisuus seuraa Japania eli vaurastuneella maalla on edessään matalan talouskasvun tulevaisuus.