24.02.2022
Venäjän maajoukot ylittivät Ukrainan rajan useista eri suunnista. Panssarivaunuja ja muuta kalustoa on ylittänyt rajan useilla alueilla Pohjois-Ukrainassa ja etelästä Krimin niemimaalta. Lisäksi ilmaiskuja on kohdistettu lentotukikohtiin ja muihin kohteisiin tavoitteena Ukrainan sotilasinfrastruktuurin tekeminen toimintakyvyttömäksi. Alustavien tietojen mukaan, merkittävää vastusta Ukrainan puolelta ei ole vielä nähty. Tarkkaa kuvaa tilanteesta on kuitenkin vaikea saada, koska isossa osassa uutisia on taustalla vahva poliittinen agenda.
Markkinareaktio oli odotettu. Turvasatamana pidettyjen omaisuuserien hinnat nousivat ja riskiä myytiin kauttaaltaan. Kulta, Yhdysvaltojen ja Saksan valtion lainat sekä dollari kallistuivat ja osakemarkkinat laskivat. Öljyn hinta kallistui entisestään, kun markkinoilla spekuloitiin tulevilla tarjontapuolen haasteilla. Tätä kirjoitettaessa, läntisten osamarkkinoiden välillä ei ole merkittäviä tuottoeroja. Yhdysvalloissa (S&P 500) ja Euroopassa (Stoxx 600) alas 2-3 % haarukassa ja kehittyvät markkinat (MSCI EM) -3,5 %. Markkinoiden epävarmuutta kuvastava VIX volatiliteetti-indeksi pomppasi nopeasti 37 pisteen tuntumaan. Lukema ei kuitenkaan ole historiallisessa kontekstissa mitenkään poikkeuksellisen ja selvästi alle esim. koronakriisin (84), finanssikriisin (83) ja eurokriisin (48) tasojen.
Sijoittajan näkökulmasta Ukrainan konflikti osui haastavaan aikaan. Sijoitusympäristössä on muutenkin käynnissä iso rakennemuutos, kun talouden toimijat pyrkivät sopeutumaan uuteen ympäristöön, jossa inflaatio ja talouskasvu ovat keskimääräistä korkeammalla, läntiset keskuspankit ovat pitkästä aikaa kiristämässä rahapolitiikkaansa ja pidemmät markkinakorot ovat kääntyneet nousuun. Toimintaympäristön muutos on jo itsessään hyvä syy epävarmuuden ja markkinavolatiliteetin nousulle, jota Ukrainan kriisi tietenkin ruokkii entisestään.
On ymmärrettävää, että Ukrainan kriisi hermostuttaa etenkin Suomessa, mutta globaalissa kontekstissa ja maailman sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta kyse on yksittäisestä geopoliittisesta kriisistä, jonka vaikutukset maailmantalouden kasvuun, yritysten tuloskehitykseen ja keskuspankkien tulevaan rahapolitiikkaan jäävät todennäköisesti rajalliseksi. Jokainen tilanne on tietenkin erilainen, mutta historiassa markkinat ovat aina palautuneet geopoliittisista shokeista melko nopeasti, oli sitten kyse länsimaihin tehdyistä terrori-iskuista, Irakin hyökkäyksestä Kuwaitiin, Syyrian pommituksesta tai Venäjän hyökkäyksestä Georgiaan vuonna 2008.
Tapahtuma ei muuta aiempaa näkemystämme sijoitusmarkkinoista. Osakemarkkinoiden hinnoittelu suhteessa vallitsevaan talouskasvuun ja yritysten tuloskehitykseen on jälleen muuttunut astetta edullisemmaksi. Euroopassa, Japanissa ja kehittyvillä markkinoilla ollaan jo paikoitellen alle viimeisen 10 vuoden mediaanin. Yhdysvallat on edelleen hieman historiallisen mediaanin yläpuolella, mutta puheet osakemarkkinoiden yleisestä kalleudesta eivät ole enää relevantteja.
Yritysten tuloskehitys on ollut vahvaa ja ylittänyt analyytikoiden ennusteet sekä Yhdysvalloissa, että Euroopassa viimeisen raportointijakson aikana. Lisäksi joidenkin osakemarkkinasegmenttien osalta korjausliikkeet ovat olleet merkittäviä jo ennen Ukrainan kriisiä. Esimerkiksi joidenkin pienemmän markkina-arvon yhtiöiden hinnoittelu on muuttunut hyvin houkuttelevaksi tuleviin tulosnäkymiin suhteutettuna.
Maailmantalous jatkaa kasvuaan, odotukset keskuspankkien kireämmästä rahapolitiikasta ovat lyhyellä aikavälillä ampuneet yli ja talouden avautuminen koronakriisistä on edelleen käynnissä. Volatiliteetti säilyy todennäköisesti korkealla seuraavien päivien ja viikkojen aikana, mutta emme ole myymässä riskiä näiltä tasoilta, päinvastoin haemme valikoiden oston paikkoja.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut allokaatiojohtaja Samu Lang.