11.01.2021

  • Riskisijoitukset nousivat koronakuopan pohjalta varsin kohtuullisiin tuottoihin vuonna 2020
  • Koronapandemian väistyminen petaamassa positiiviset näkymät sekä taloudelle että markkinoille
  • Jatkamme osakeylipainossa ja pohdimme syklisten teemojen nostoja osakesalkkuun – korkosijoitusten sisällä luottoriski jatkaa suosikkina

Vuodesta 2020 muodostui myös sijoitusmarkkinoilla lopulta yllätysten täyteinen. Jo edellisvuonna havaittu koronavirus pelästytti markkinat helmikuun lopussa, kun tartunnat levisivät Kiinan ulkopuolelle. Markkinoilla nähtiin kaikkien aikojen sukellus, kun talous pysähtyi käytännössä kertaheitolla rajoitustoimien myötä lähes kaikkialla maailmassa. Tartuntojen hidastuminen ja aikaiset uutiset rokotteesta palauttivat kuitenkin uskon talouteen ja markkinoilla positiiviset odotukset ottivat niskalenkin virushuolista. Lopulta globaalien osakemarkkinoiden tuotto oli euroissa mitattuna seitsemisen prosenttia, joka on vain hieman viimeisiä vuosia heikompi vuosituotto. Korkoluokista valtionlainat olivat jälleen kerran tuottoisimpia, yrityslainat ja riskiyrityslainat kirivät loppuvuonna myös varsin kohtuullisiin tuottoihin. Dollarin lähes 9 %:n heikentyminen söi kuitenkin eurosijoittajan tuottoja sekä osakkeissa että korkosijoituksissa.

Vuoteen 2021 lähdetään loppuvuoden kaltaisissa varsin toiveikkaissa tunnelmissa. Syy toiveikkuuteen liittyy pitkälti siihen, että historiallisen rajun taantuman aiheuttanut koronaviruspandemia saataisiin kuriin aloitetuilla rokotuksilla jo mahdollisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tämän hetken ennusteiden mukaan näyttää siltä, että laumaimmuniteettiin tarvittava rokotekattavuus saavutettaisiin Yhdysvalloissa ja Euroopassa joskus touko- ja heinäkuun välisenä aikana. Rokotusten aikataulu ja rokotteiden saatavuus on herättänyt keskustelua, mutta haasteilta ei tämän mittakaavan operaatioissa voitane välttyä. Tärkeää on, että merkittäviä esteitä rokotusten etenemiselle ei ole tullut vastaan.

Koronaviruksen toisen aallon myötä takapakkia ottanut talouden palautuminen näyttää edellä kuvatuista syistä varsin todennäköiseltä skenaariolta vuodelle 2021. Pandemian aiheuttamat rajoitteet hidastavat kasvua selvästi vielä ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta jatkuvan elvytyksen, patoutuneen kulutuskysynnän ja korkean säästämisasteen sekä vahvana jatkavan teollisuustuotannon myötä kasvu saattaa palata rytinällä rajoitusten poistuessa. Tärkeää on kuitenkin, että elvytystoimia jatketaan myös alkaneena vuotena. Talous on edelleen osittain hauraassa tilassa kriisin jäljiltä, ja viime vuoden poikkeustoimien purkaminen tulee aloittaa kieli keskellä suuta. 

Kevään 2020 ennätykselliset elvytystoimet herättivät jälleen keskustelun inflaation kiihtymisestä. Osittain riskejä on mielestämme liioiteltu, sillä vaikka rahapoliittinen elvytys on jatkunut koko finanssikriisin jälkeisen ajan, ei inflaatio ole noussut kahden prosentin tavoitteeseen Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Tilanne on toki koronakriisin myötä muuttunut ja rajoitusten poistuttua kysyntäpiikki ja viime vuoteen nähden korkeat energian hinnat saattavat toki nostaa inflaatiota hetkellisesti. Näkemyksemme on kuitenkin se, että talouden käyttämättömät resurssit, esimerkiksi verrattain korkea työttömyys, johtavat siihen, että pidemmällä aikavälillä inflaatiolla on edelleen varsin vähän nousupaineita.

Pidämme koronapandemian jatkoa sekä liian aggressiivista finanssi- ja rahapolitiikan kiristystä alkaneen vuoden tärkeimpinä riskitekijöinä.

Pidämme koronapandemian jatkoa sekä liian aggressiivista finanssi- ja rahapolitiikan kiristystä alkaneen vuoden tärkeimpinä riskitekijöinä. Vaikka moni asia viittaa siihen, että pandemia saadaan rokotusten myötä kuriin kuluvana vuonna, liittyy koronavirukseen vielä epävarmuustekijöitä. Tärkeää onkin seurata rokotusten etenemistä ja niiden vaikutusta tartuntojen kehitykseen. Politiikan kiristystoimet saattavat näyttää houkuttelevilta, mikäli talous kasvaa vauhdilla ja inflaatio kiihtyy. Tärkeää onkin seurata erityisesti keskuspankkien retoriikkaa vuoden edetessä.

Positiiviset näkymät sekä talouden että yritysten tuloskehityksen osalta johtavat siihen, että näkemyksemme riskisijoituksille on varsin positiivinen. Jatkamme osakeylipainossa ja painotamme korkosijoitusten sisällä edelleen luottoriskisijoituksia. Vaihtoehtoisten sijoitusten suosio tuskin hiipuu alkaneenakaan vuonna.

Osakkeiden osalta suurin mielenkiinto keskittyy vuonna 2021 siihen, kuinka voimakkaasti vahvistuva talous nostaa pitkään heikkoina jatkaneita syklisiä yhtiöitä ja toisaalta miten rakenteellisen kasvun alat, kuten teknologiayhtiöt, pärjäävät kasvuedun hiipuessa ja korkojen noustessa. Uskomme rotaatiota tapahtuvan, mutta pidämme edelleen kiinni vahvoista megatrendeistä hyötyvistä teknologiayhtiöistä. Syklisistä teemoista olemme nostaneet salkkuun pienyhtiöitä, joiden tuotto on ollut vahvaa jo loppuvuonna. Alueista uskomme edelleen Yhdysvaltoihin ja vahvasta syklistä hyötyviin kehittyviin markkinoihin. Jatkamme Japanissa alipainossa. 

Korkosijoitusten sisällä luotamme edelleen yritysriskiin yrityslainojen ja riskiyrityslainojen muodossa. Luottoriskipreemiot ovat kiristyneet, mutta positiivinen talouskehitys ja alhainen korkotaso ajavat sijoituksia edelleen kohti yritys- ja riskiyrityslainoja. Pidemmissä koroissa saatetaan nähdä nousupainetta, joka heikentää valtionlainojen houkuttelevuutta. Korkojen nousu saattaa kuitenkin tarjota paikkoja valtionlainapainojen maltilliselle lisäämiselle, sillä niiden tarjoamat korrelaatiohyödyt ja pitkän aikavälin vaisut korkonäkymät lisäävät niiden houkuttelevuutta. 

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Kohti aitoa tuloskasvua – vuosi päättyy positiivisissa merkeissä
Seuraava
Koronarajoitusten poistumisen ajankohta vielä epävarma, mutta keskuspankit eivät ole vetämässä tukeaan pois tänä vuonna
Kai Leppelmeier