04.04.2022
Sijoitusmarkkinoilla maaliskuu oli hyvin kaksijakoinen. Kuun alkupuolella pessimismi oli huipussaan ja osakkeet laskussa sotauutisten nostaessa pelkokertoimia. Kuun loppua kohti osakemarkkinat kuitenkin elpyivät jo sotaa edeltäneille tasoille.
Globaaleiden osakemarkkinoiden tuotto maaliskuussa oli lopulta omissa valuutoissaan noin 2,5 % ja euroissa reilu 3 % USA:n markkinan toimiessa vetojuhtana. Korkomarkkinoilla tuotot jäivät kautta linjan negatiivisiksi. Kuun alun hetkellisen turvasatamakysynnän jälkeinen korkojen lasku vaihtui nopeasti jälleen korkojen nousuun inflaatiopeloista ja keskuspankkien odotettua haukkamaisemmista kommenteista johtuen.
Sodan vaikutuksia globaaliin talouteen on hyvin vaikea arvioida. Tällä hetkellä yleinen näkemys on, että globaali talous kasvaisi tänä vuonna noin 3 % ennen sotaa ennustetun noin 4 % sijaan. Eniten alasuuntaiset riskit kohdistuvat Eurooppaan, Yhdysvaltojen kasvukuvan heikentyminen on ollut verrattain maltillista. Selvää on, että inflaatio tulee lyhyellä aikavälillä kiihtymään entisestään öljyn, raaka-aineiden ja ruuan hinnannousun myötä. Yhtä selvää on, että valtaosa keskuspankeista ja varsinkin Yhdysvaltain keskuspankki Fed, tulevat kiristämään rahapolitiikkaansa inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. Fed teki ensimmäisen 25 korkopisteen koronnoston maaliskuussa ja loppuvuodelle markkina hinnoittelee tällä hetkellä jopa yli 200 korkopistettä lisää. Myös EKP:ltä markkina odottaa yli 100 korkopisteen koronnostoja tänä vuonna. Odotukset rahapolitiikan kiristymisestä ovat siis kovat. EKP:n osalta ne tuntuvat jo ylimitoitetuilta. Fedin johtajat sen sijaan ovat olleet lausunnoissaan aika haukkamaisia ja USA:ssa odotettu koronnostopolku voi hyvin toteutua. Korkea inflaatio ja kiristyvä rahapolitiikka ovat uhkatekijöitä talouskasvulle. Pahimmillaan edessä voi olla stagflaatio tai jopa talouden ajautuminen taantumaan. Ne eivät kuitenkaan vielä näytä todennäköisiltä vaihtoehdoilta, sillä taloustilanne oli varsin hyvä tähän vuoteen lähdettäessä ja lisäksi koronaviruspandemian jälkeisen yhteiskuntien avaamisen pitäisi tukea talousaktiviteettia. Riskit talouskasvun hyytymisen suhteen ovat joka tapauksessa kasvaneet.
Pidämme allokaatiossa osakkeet yhä neutraalipainossa. Osakemarkkinoiden toipuminen sodan aiheuttamasta pudotuksesta on ollut yllättävän nopea ja markkinat hinnoittelevat ehkä jopa liian positiivista tulevaisuuden näkymää huomioiden kasvaneet riskit. Osakkeiden arvostustasot ovat kuitenkin edelleen hyvin kohtuulliset kaikkialla muualla paitsi USA:ssa ja osakkeet tarjoavat ainakin osittaista inflaatiosuojaa olettaen, että yritykset pystyvät vastaamaan tuloskasvuodotuksiin vyöryttämällä eteenpäin suurimman osa kasvaneista kustannuksista. Koroissa tätä inflaatiosuojaa ei ole. Jatkamme neutraalipainossa sekä pitkissä että lyhyissä koroissa.
Osakeallokaation sisällä laskimme maaliskuun lopussa Pohjoismaat neutraalista alipainoon ja nostimme kehittyvät markkinat alipainosta neutraaliin. Venäjän kaupan tyrehtyminen vaikuttaa negatiivisesti varsinkin Suomen talouteen ja suomalaisiin yrityksiin, toki vaikutukset ovat hyvin yrityskohtaisia. Kehittyvillä markkinoilla Kiinan talousdata on yllättänyt positiivisesti ja keskushallinto on pyrkinyt hälventämään regulaatioon liittyvää epävarmuutta. Ylipainotamme Eurooppaa ja olemme neutraalipainossa USA:ssa ja Japanissa.
Korkoallokaation pidämme kokonaisuudessaan ennallaan. Ylipainotamme korkeamman korkotason High Yield -yrityslainoja ja kehittyvien markkinoiden valtionlainoja, varsinkin paikallisvaluuttamääräisiä. Euroalueen valtionlainat ovat isossa alipainossa ja korkean luottoluokituksen Investment Grade -yrityslainat alipainossa.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut allokaatiojohtaja Tommi Tähtinen.