01.03.2021
Viime viikko oli vaihteeksi riskisijoitusten näkökulmasta heikko. Korkojen raju nousu johti globaaleilla osakemarkkinoilla reilun kahden prosentin laskuun kasvuyhtiöiden johtamana. Korkojen nousu oli myrkkyä myös pitkille korkosijoituksille, ja esimerkiksi eurooppalaiset valtionlainat päätyivät perjantaina lähes 3 % tappiolle vuoden alusta mitattuna. Riskiyrityslainat sen sijaan kestivät edelleen hyvin.
Viime viikon tärkeimmät uutiset saatiin viikonloppuna, kun Yhdysvalloissa pitkään valmisteltu, 1,9 biljoonan dollarin elvytyspaketti hyväksyttiin edustajainhuoneessa. Vaikka lopullisesta paketista jäikin uupumaan mm. kaavailtu 15 $:n minimituntipalkka, on se silti ensimmäinen merkittävä sulka presidentti Bidenin hattuun. Jo valmiiksi esimerkiksi Eurooppaa selkeästi vauhdikkaammin toipuva talous saa paketista selkeän lisäpiristyksen. Paketin suuri koko (keväällä 2020 sovittu alkuperäinen paketti oli kooltaan 2 biljoonaa) herätti arvostelua erityisesti republikaaneissa ja jopa huolia talouden ylikuumentumisesta. Paketti on lisäksi omiaan lisäämään inflaatio-odotuksia ja vauhdittamaan korkojen nousua. Ennen toimeenpanoa elvytyspaketti tulee hyväksyä vielä senaatissa.
Koronaviruksen osalta hyvä uutinen oli Johnson & Johnsonin yhden annoksen rokotteen hyväksyminen Yhdysvalloissa. Jo ennestään verrattain vauhdikkaasti sujuvaan rokotusprojektiin saadaan näin Yhdysvalloissa lisäpontta. J & J:n rokote auttanee myös Euroopan kroonisessa rokotepulassa, mutta apua siitä saadaan vasta myöhemmin keväällä. Nousseista rokotusluvuista, rajoitustoimista ja lämpenevistä ilmoista johtuen koronavirustartunnat ovat jatkaneet selvää laskuaan ensimmäistä kertaa pandemian aikana, ja päivittäiset tartunnat ovat nyt selvästi vuodenvaihteen tasoa alempana. Moni asia viittaakin siihen, että globaalilla tasolla pandemian huippu saattaa olla takana.
Koko alkuvuoden jatkunut korkojen nousu sai viime viikolla lisää kierroksia, kun korot nousivat Atlantin molemmin puolin. Meno tasoittui hieman perjantaina, mutta torstaina esimerkiksi Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan korko oli parhaimmillaan 0,2 prosenttiyksikön nousussa. Euroopassa Saksan 10-vuotisen lainan korko oli vuodenvaihteessa -0,60 %. Viime viikolla korko kävi jo hetkellisesti -0,20 %:ssa. Lähtökohtana on, että inflaatio-odotusten ja korkojen nousu kertoo parantuvista talousnäkymistä ja on siten hyvä riskisijoituksille. Historiallisesti äärimmäisen suuret liikkeet suuntaan tai toiseen ovat kuitenkin näkyneet negatiivisesti osakkeissa. Kaava toistui myös viime viikolla.
Näkemyksemme mukaan rajoitustoimien poistuminen ja sitä seuraava talousaktiviteetin kiihtyminen luovat edelleen paineita korkojen nousulle, mutta tahti tuskin jatkuu viime viikon kaltaisena. Nykyisessä markkinaympäristössä liikkeet tuntuvat olevan rajuja melkein omaisuuslajista riippumatta, ja kevään aikana toistuva kuvio hetkellisesti ylöspäin harppaavasta ja sen jälkeen rauhoittuvasta korkotasosta vaikuttaa varsin mahdolliselta. Pidemmällä aikavälillä näemme kuitenkin esteitä korkotason kohoamiselle. Talouden toipuessa koronakurimuksesta paluu kriisiä edeltäneeseen hitaan kasvun aikaan vaikuttaa todennäköiseltä. Inflaatio-odotukset ovat nousseet, mutta varaa inflaation rakenteelliselle nousulle on edelleen rajallisesti. Tästä syystä erityisesti Euroopassa keskuspankin paineet rahapolitiikan kiristämiselle ovat edelleen maltilliset.
Allokaatiosalkkujen korkoherkkyys on noussut viimeisinä vuosikymmeninä korkosijoitusten kroonisen pidentymisen ja ennen kaikkea osakesijoitusten korkoherkkyyden kasvaessa. Jälkimmäinen johtuu etenkin teknologiaosakkeiden noususta ja arvostustasojen kasvusta. Tästä syystä korkojen nousua seurataankin silmä kovana sijoituspiireissä. Valtionlainojen houkuttelevuutta laskee niiden alhaisen tuottotason lisäksi aiempaa heikompi hajautushyöty suhteessa korkeamman riskin sijoituksiin. Osakkeiden sisällä viime syksystä lähtien kiihtynyt keskustelu rotaatiosta kasvuteemoista syklisiin ja arvoteemoihin on kiihtynyt korkojen nousun myötä entisestään. Niinpä merkkejä kasvun kiihtymisestä, inflaation noususta ja korkojen liikkeistä seurataan tarkasti. Muutokset kohti odotettua kiivaampaa tai hitaampaa kasvua näkyvät siten hyvinkin isoina heilahteluina markkinoilla.
Olemme muokanneet omia salkkujamme syksystä lähtien kohti teemoja, jotka hyötyvät vahvistuvasta syklistä ja nousevista koroista. Uskomme teknologiaosakkeisiin edelleen vahvana pitkän aikavälin teemana, mutta lähitulevaisuudessa ympäristö suosinee perinteisempiä syklisiä teemoja. Viime viikolla käänsimme osakkeidemme teknologiaylipainoa kohti yhdysvaltalaisia pankkeja sekä Tyynenmeren alueen osakkeita. Korkopuolella näemme nousevan korkotason sen sijaan pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Olemme edelleen selvässä alipainossa valtionlainasijoituksissa, ja nouseva korkotaso tarjoaa mahdollisuuden kuroa eroa umpeen pitkien korkosijoitusten muuttuessa houkuttelevimmiksi. Tuotto-odotus on edelleen varsin matala, ja heikommasta hajautushyödystä huolimatta valtionlainat tarjoavat edelleen suojaa erityisesti tilanteessa, jossa riskisijoituksiin kohdistuu raju myyntipaine.