25.10.2021

Lasse Corin

Lasse Corin

Pääekonomisti

Viime aikojen uusin tulokas maailmatalouden pulakeskusteluun on energia. Maakaasun hinta on moninkertaistunut vain lyhyessä ajassa, Kiinassa on pulaa sähköstä ja öljyn hintakin on noussut voimakkaasti. Tilanne on monella tapaa erikoinen. Tärkein pointti on kuitenkin, että koskaan ennen fossiilisten polttoaineiden historiassa ei uusiutuva energia ole ollut yhtä varteenotettava ja kilpailukykyinen tuotantomuoto kuin tällä hetkellä.

Energian hinnan nousussa kaikki ei ole kiinni kysynnän kasvusta. Vähäset sateet ovat pienentäneet vesivarantoja ja näin ollen rajoittaneet vesivoiman tuotantokapasiteettia. Ongelmaa on kasvattanut vähätuulinen kesä, jolloin energiaa on jouduttu etenkin Euroopassa hankkimaan muista lähteistä, esimerkiksi kaasusta. Tämä taas on pienentänyt kaasuvarastoja. Aasiassa sen sijaan tulvat ovat rajoittaneet hiilikuljetuksia voimalaitoksiin. Käänne markkinoilla voi kuitenkin tapahtua nopeastikin, sillä OPEC-mailla ja Venäjällä on mahdollisuudet kasvattaa öljyn ja kaasun vientiä, helpottaen hintapaineita. Jo pelkkä ilmoitus tuotannon kasvattamisesta heijastuisi hintoihin.

Talouskasvussa on laskettu paljon yksityisen kulutuksen varaan. Energian kallistuminen näkyy erittäin selvästi kuluttajahinnoissa ja lisää riskejä kulutuksen vähenemisestä. Euroalueella 3,4 prosentin inflaatiosta 1,6 prosenttiyksikköä tuli energian kallistumisesta. Ilmiö on sama kaikkialla maailmassa. Kotitalouksilla on kuitenkin valtavasti säästöjä, joiden avulla hintojen nousuja voidaan kompensoida. Suurissa vauraissa maissa kotitalouksilla oli ylimääräsisä säästöjä arviolta 6 % bruttokansantuotteesta vuoden 2020 lopussa.

Monin paikoin aurinko- ja tuulisähkö ovatkin edullisimmat energialähteet. Näin ei ole ollut koskaan ennen.

Oma lukunsa on myös keskuspankeilla, jotka seuraavat kuluttajahintojen nousua haukkana. Rahapolitiikan liian kova kiristäminen, etenkin jos energian hintojen nousu kääntyy odotettua nopeammin, voi olla myrkkyä taloudelle. Keskuspankeilla Yhdysvalloissa ja euroalueella on onneksi tällä kertaa enemmän liikkumavaraa rahapolitiikassaan. Sekä FED että EKP ovat molemmat onnekseen ilmoittaneet muutoksista inflaatiotavoitteisiin. Nyt inflaation pitäisi olla tavoitteessa keskimäärin yli ajan, eli inflaatio voi hetkellisesti ylittää tavoitteen. Ylitys kompensoituu tulevaisuudessa, jos inflaatio laskee alle tavoitteen.

Mielestäni suurin mielenkiinto nykyisessä ”energiakriisissä” kohdistuu uusiutuviin energialähteisiin. Aurinko- ja tuulivoiman sekä akkujen hinnat ovat laskeneet tuntuvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Monin paikoin aurinko- ja tuulisähkö ovatkin edullisimmat energialähteet. Näin ei ole ollut koskaan ennen. Mitä pidempään energian hinta nyt pysyy korkealla, sitä suuremmat ovat syyt investoida enemmän uusiutuviin lähteisiin ja varastointimahdollisuuksien kehittämiseen. Investoinnit kiihdyttäisivät kasvua suoraan investointien muodossa, mutta myös jättämällä enemmän rahaa kotimaahan, kun ulkomailta ei enää tarvitsisi ostaa energiaa.
 

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Pitkittyvä inflaatio ja heikkenevä kasvu keskuspankkien päänsärkynä
Seuraava
Tunnelmia tuloskaudesta
Andreas Bergman