23.09.2019
Vaikka osakemarkkinoilla oli viime viikolla liikettä, ne päätyivät globaalisti melko lähelle lähtöpistettään. Pitkät korot olivat hienoisessa laskusuunnassa viime viikkojen kimpoilujen jälkeen. Riskilisät levenivät hieman.
Markkinat saivat hetkellisesti vauhtia Yhdysvaltojen keskuspankki FEDin viesteistä. Viime keskiviikkona se leikkasi odotetusti ohjauskorkoaan 0,25 %, ja tällä hetkellä ohjauskorko on tasolla 1,75 – 2,00 %. Negatiivinen yllätys oli Yhdysvaltojen keskuspankin viesti siitä, ettei korkojen leikkaus tulevaisuudessa ole selviö, vaikka markkinat sitä jo melko pitkälle hinnoittelivat. Tämän seurauksena markkinoilla myytiin riskiä pois ja osakkeet lähtivät laskuun. Lopulta osakemarkkinat rauhoittuivat sillä viestillä, että keskuspankin tulevat toimet riippuvat kuitenkin talousdatasta.
Olemme nyt viime viikkoina nähneet keskuspankkien elvyttämien toimien esiinmarssin. Talousdata näyttää positiivisen elokuun jälkeen olevan syyskuussa jälleen kerran pettymys. Varsinkin Saksan talousdata alkaa huolestuttaa. Niinpä osakesijoittajien hermoja koetellaan, ja jää nähtäväksi, pystyvätkö keskuspankit tappelemaan taantumaa vastaan, kun arsenaalista on suuri osa jo käytetty. Yhdysvalloissa keskuspankilla on vielä voimaa taistella, mutta Euroopan sekä esimerkiksi Japanin tilanne näyttää heikommalta. Voidaan melko varmasti sanoa, että keskustelu finanssipoliittisesta elvytyksestä on nousemassa pinnalle varsinkin maissa, joilla on kykyä sitä tehdä. Pääsyy taustalla on näkemys siitä, että Euroopan keskuspankki ei pysty yksin enää nostamaan euroalueen taloutta. Suurin valokeila kohdistuu siis tällä hetkellä Saksaan, jonka teollisuutta kauppasota on suhteettoman paljon runnellut.
Sijoittajina olemmekin nyt hieman puun ja kuoren välissä. Markkina on noussut vuoden uusiin huippuihin samaan aikaan, kun talousdata on yhä huonompaa. Rahaa on vuoden aikana lähtenyt passiivisista osake-ETF: istä ja aktiivisista osakerahastoista globaalisti ennätysmäärä. Samaan aikaan puhutaan ns. turvasalkuista, joihin tungetaan lääke- ja päivittäistavarakauppayhtiöitä. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että ns. turvasatamayhtiöt, kuten vaikkapa Elisa, ovat kokeneet suuren nousun lähinnä vain arvostustasoissa. Taantumapelon vallassa sijoittajat ovat tunkeutuneet näihin yhtiöihin voimalla. Tämä johtaa siihen, että jos taantumapelot eivät nyt sitten toteudukaan, suhteellinen kärsimys näissä sijoittajien ”turvasatamissa” voi olla melko suurta.
Näkemyksemme nykyisestä markkinakehityksestä on, että arvostuserot ovat levinneet hieman liian pitkälle monessa teemassa. Esimerkiksi arvoyhtiöt ovat kärsineet merkittävästi koko tämän taloussyklin ajan, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että viimeisetkin sijoittajat heittävät pyyhettä kehään. Rakenteelliset trendit tukevat kasvuyhtiöitä ja ne trendit tuskin häviävät mihinkään ihan heti, mutta talouden parantuminen ja jopa korkojen laskutrendin hetkellinen pysähtyminen voivat aiheuttaa kovia liikkeitä arvoyhtiöiden hyväksi.
Olemme edelleen neutraalissa osakepainossa allokaatiostrategioissamme. Olemme nostaneet arvoyhtiöiden painoa nyt n. 20 %:iin osakepainosta. Uskomme, että talouden heikkeneminen pikkuhiljaa loppuu ja vahvistuminen voi alkaa, mikä jo itsessään voi saada positiivista liikettä arvoteemaan.